Hyötysuhde

Tuskin lienen ainoa, joka bussinkylkiä tutkailtuaan mietti, taasko Bob Helsinki kokee tarvetta mainostaa itseään

I <3 Britney

Tuttavani kantoi ylpeästi moista t-paitaa ja myönsi lopulta, että kyse on Britney Spearsin uuden kokoelma-albumin mainoksesta. Enpä olisi arvannut.

Yhtä sekavia aatoksia aiheuttaa myös Elisan mainos. Ovat koonneet lasten kirjainpalikoista numerosarjan 18132 [sarja muutettu] ja mainostavat kyseessä olevan luvattoman helppo tapa selvittää puuttuvia numeroita.

Ei viitsi ymmärtää. Ei tuollaisten numerosarjojen muistamista helpota yhtään, että ne esitetään palikoilla. Riittävän vaikeaa muistaa uutta pankkikortin numeroakaan [elleivät nuo numerot olisi aina vuosilukuja, mikä helpottaa muistamista]. Ylipäätään tekstaripohjaiset palvelut ovat toivottoman tuskaisia, mutta ihmisiä on vaikeaa saada käyttämään wappia alkuhypen lässähdettyä joskus kauan sitten.

Mainoksessa kerrotaan palvelussa olevan vallankumouksellista ja urauurtavaa, että viestiin ei tarvita enää mystistä koodisanaa [vrt. vaikka HKL:n palkittu kännykkälippu, joka käy melkein missä vain, paitsi, no, busseissa]. Riittää, että lähettää em. numeroon viestin

Matti Meikäläinen tai 050 6965 4483

Minä ehkä ajattelen hieman hankalasti, mutta aloin välittömästi miettiä, millä ihmeen algoritmilla tuo nimi koodataan moiseksi numerosarjaksi. Kohta sitten tajusin, että kyse on varmaan puhelinnumerosta... Palvelu yritetään kuvata yksinkertaiseksi ja helppokäyttöiseksi tiivistämällä sen käyttöohjeet mahdollisimman lyhyiksi.

Minusta on uskomatonta, että Eniron aikoinaan tarjoama ilmainen puhelinnumeropalvelu kiellettiin. Kuten myös se, että ihmiset yhä edelleen haluavat maksaa painetuista puhelinluettoloista, vaikka ne tarjoavat haun vain yhteen suuntaan ja sukunimen perusteella. Eivätkä edes sisällä niitä lankapuhelittomia, jotka eivät välitä maksaa tietojensa julkistamisesta. Eivätkä edes sisällä kuin lähialueiden numerot.

Se, että Helsingin seudulle tarvitaan ensi vuonna kaksi erillistä kilpailevaa luetteloa, on jo kovin irvokasta.

Tämän nillityksen päätteeksi voimme miettiä, onko yhtään hyvää syytä, miksei hyötysuhdetta voitaisi pitää järkiavioliiton esiasteena.

Sekä sunnuntaisen olotilan kunniaksi julistaa viime viikon surkein juttu -sarjaa avatuksi. Viikon huonoimman keksintöni titteli myönnetään seuraavalle kehitelmälle [tarjotkaa ihmeessä parempia sovellusideoita, jos suinkin saatatte]:

Mitä amis sanoi corollalleen? Stay tuned.



2 on viitsinyt kommentoida:

(...) ihmiset yhä edelleen haluavat maksaa painetuista puhelinluettoloista (...)

Ainakin vielä viime vuonna minä sain oman painetun luetteloni ilmaiseksi lähikaupasta, josta niitä jaeltiin. Mutta jos niistä jossain pitää maksaa, niin niiden ihmisten osalta, jotka sen tekevät, yhdyn ihmettelyysi täysin. Paitsi niiden mummujen ja pappujen, jotka eivät opi mitään uutta.

12/06/2004 04:47:00 ip.  

Jokuhan ne aina maksaa, enkä usko mainostulojen kattavan moisten opusten painokuluja, joten eiköhän osa rahoiteta puhelukuluilla.

Minä olen luullut, ettei noita sovi hakea kuin kunnallisten puhelinlaitosten asiakkaiden, mutta saatan olla toki väärässäkin.

12/06/2004 05:44:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds