Tein Facebookissa jonkin kurjan testin, jonka mukaan sisäinen sankarini kaipaa 1950-luvun perikunnollisuutta. Että jos nyt sitten purnaisin vähän nykymaailmasta.

En vain siksi, että olen jälleen päivystäjänä. Tällaisena kesäiltana. Alennusmyynnit ja kaikkea.

***




Mietin vain, mahtavatko nämä peräkärrymainostajat maksaa pysäkointimaksuja vai katsovatko pääsevänsä halvemmalla parkkisakoilla. Guerrilla billboardeiksi kutsuvat taulujaan. Saapa nähdä, kumpi absoluuttisen pahuuden edustajista on kansan mielestä pahempi: parkkitilaa rohmuava yksityisespoolainen vai julkisen kaupunkitilan kaupallistava mainostaja.

Danten helvetissäkin oli jäätä vielä tulen alapuolella.

{Höö, tullaan tänne esittämään lukenutta, vaikka juuri vasta kuulit, että kerrokset menevät noin. Ehkä kerroinkin kiusallani väärin.}

Kaipaisin augmentoitua todellisuutta, jossa voisin laikata ja dislaikata vastaan tulevia mainoksia.

***

Mainoksista puheen ollen. Miksi meille näytetään näitä ahdistavilla kuvilla ja jotenkin häiritsevästi samalla tapaa – täytyy myöntää – linjakkaasti ontuvilla teksteillä? Onko tämä jokin JCD-tyypit tutuiksi niinq -kesäkamppis?





Ehkä se olen vain minä, mutta en ymmärrä, miksi B2B-mainontaa tungetaan bussipysäkille.

Hämmentää sekin, miksi ihmeessä joku haluaa ostaa Postitalon päädyn kokoisen punaisen lakanan, jossa lukee Ole. Oli siinä jokin nettiosoitekin. En muista sitä enää. Piruuttani katsoin, että kauppasivat kulutusluottoja, mutta kun brändi on tyystin vieras, olisiko järkevää kertoa, mistä on kyse. Ei kai tuollainen viesti ketään normaalia ihmistä saa koneen äärelle.

[Voi helvetti, kuinka nuo korvan juuressa NHL:ää takovat soittajajääkärit huutavat kovaa.]

Ehkä molemmista kampanjoista olisi selvinnyt lisää telkkarista, mutta en ole katsonut aikoihin.

***

Mediamaksua on vaikea hyväksyä. Jos ihmiset pakotetaan maksamaan televisio-ohjelmista siitä huolimatta, että eivät niitä seuraa, eikö tämä tarkoita, että valtio yrittää ohjata ihmisiä television pariin. Että hanki nyt se laite, kun kerran jo parissa vuodessa maksat saman verran pelkkinä maksuina. Tule pois fiksun tekemisen parista – pois ulkoilemasta ja päivystämästä kasarmia – tule tänne television äärelle.

Eikö kansanterveydellisesti olisi kannattavampaa panna kaikki maksamaan pakollista kuntosalimaksua, kuntoilivat sitten tai eivät. Voi olla, että into lähteä kuntoilemaan nousisi, jos siitä joutuisi maksamaan joka tapauksessa.

Kaupallisia kuntosalitoimijoita saattaisi ärsyttää, että valtio tarjoaisi kilpailevan palvelun, mutta julkisen palvelun kuntosalillapa olisi laitteita myös lapsille ja käyttöohjeet ruotsiksi.

[Minusta Ylen saisi rahoittaa veroista ja Ylen kuuluisi keskittyä tuottamaan sellaista ohjelmaa, joka ei elä kaupallisesti. Laadukkaita uutisia, mikä ettei lastenohjelmiakin, mutta viihteen näyttämisestä sen ei kuuluisi kilpailla suotta kaupallisten toimijoiden kanssa. Kirjoitin tästä kai joskus, mutta en nyt jaksa huonolla yhteydelläni etsiä.]

***

Uutisia, niin kuin vaikka Ruotsin palkka-armeija. Kuulemma muodostavat 50 000 miehen ammattiarmeijan. Suomen sodanajanvahvuus on tällä hetkellä 350 000. Näistä hapenottokyvyltään hyvässä tai erinomaisessa kunnossa on hieman yli 50 000 miestä. [Laskin tämän tuoreen reservin kuntotutkimuksen perusteella, mutta en viitsi nyt avata sitä tällä mobiiliyhteydellä tarkkaa lukua varten.]

Ruotsalaisten ammattilaisten luulisi täyttävän hyvän rajan kepeästi, sillä tämä ei vaadi kuin suunnilleen 2600 metrin cooperkuntoa. Niin vain meillä naureskellaan, ettei Ruotsin 50 000 miehellä tee mitään.

***

En ollut mukana juhannuksen suuressa meriseikkailussa. Vietin kaupunkijuhannusta. Pysäköin pyöräni tyhjälle tielle ja haaveilin olevani urbaani Schizo-Janne.




Seurasaaren juhannusjuhlia tahtoisin kuvata surkuhupaisiksi. Kehtasivat silti vakavalla naamalla pyytää 15 euroa siitä, että päästivät ihailemaan kokkoa.

Tämä kosketti kuin kauppatorin poronluukauppiaat.




Tämä mies saa luultavasti tyyli-inspiraationsa 60-loppupuolen slovenialaisesta elokuvasta ja ostaa vaatteensa etupäässä Kööpenhaminasta.



Ja olihan siellä ihka aito morsiuspari.

Kamppi se vain oli kovasti tyhjillään.



Viikonloppuna vierailin Tampereella, ja sepä on kaunis kaupunki aina vain.

Täten julistan Tornado-vuoristoradan Suomen parhaaksi huvipuistolaitteeksi. En ole käynyt Särkänniemessä liki kymmeneen vuoteen, joten tuokin oli vielä kokematta. Näin myös, kuinka Jari Sillanpää ja Tommy Lindgren harjoittelivat illan Pitkä kuuma kesä -lähetystä varten Boys of Summeria. Minähän salaa pidän tuosta laulusta.

Ostin myös pienen Särkänniemi-historiikin. Siellä väitettiin vakavalla naamalla, että oli suuri edistysaskel, kun entisen huvipuistorannekkeen ja koko alueen kattavan avaimen sijaan alettiin myydä avainta niillekin, jotka haluavat pelkkään huvipuistoon.

Kymmenessä vuodessa olen sentään kasvanut sen verran, että olisin ollut taipuvainen haluamaan Sara Hildenin taidemuseoon. Se ei vain ollut auki.

Sikäli hauskaa, että New Yorkin Metropolitanin Francis Bacon -näyttelyssä oli pari taulua lainassa Hildenin museosta.

Kävinpä sitten pitkästä aikaa Näsinneulassa, kun sinnekin pääsi. Maisemat olivat kauniit, vaikka kaupungin epäkaupunkimaisuus vähän surettikin. Historiikissa kerrottiin, että tornissa oli ennen vanhaan kaksikerroksinen yökerho, parhaimmillaan jopa rullaluistinrata. Nykyään on vain sen verran kallis ravintola, että jäi väliin tällä kertaa.

Lasten eläintarhassa oli oikeastaan hauska pyörähtää. Hassua, kuinka kameran kanssa jaksaa katsoa asioita, joita ei ehkä muuten jaksaisi.



Toinen asia on sitten, jaksaako kuviaan koskaan kuitenkaan katsoa.

[Kaiken uhalla laitoin nähtäville myös joitain New York -kuvia.]

Niin, olen yhä armeijassa. Niinhän se on, ettei maa puolustamalla kulu. Eikä aika kuluttamalla.

[Oletteko huomanneet, että Harmaa hattu päivittää nykyään ihan jatkuvasti.]

***

Sikäli viisaasti maa pitää huolen omistaan, että aina silloin tällöin minut määrätään istumaan tyhjään taloon vahtimaan, ettei se syty palamaan. Istun täällä kello 17.00–24.00 ja vahdin herkeämättä, ettei tulipalo yllätä. Kun väki saapuu vähän ennen yhdeksää, katson lisäksi, ettei kukaan tule myöhässä.

[Jos sattuisi myöhästymään, olen sillä hetkellä vessassa, etten huomaisi ja joutuisi miettimään, kuinka tästä kuuluisi ilmoittaa.]

Onneksi täällä ei ole ketään piittaamassa siitä, mitä päivystäjät tekevät, joten voin käyttää tietokonetta tökkivällä kännykkäyhteydellä. Väittävät, että kännykkäkenttä on tahallaan huonompi varuskunta-alueilla, mutta jotenkin tuntuu oudolta, että operaattorit jaksaisivat moista vaivaa nähdä yhden asiakkaan takia.

Ehkä tarkoituksena on häivyttää moderni tekniikkaa mielestä niin, etteivät armeijan viestilaitteet tuntuisi niin, tuota, vintagelta.

Normaaleissa perusyksiköissä päivystäjät eivät saa tehdä juuri mitään. Siviilikirjallisuutta saa lukea vain yöaikaan. Päivällä ainoa sallittu lukeminen ovat erilaiset ohjesäännöt, tärkeimpänä Ylpalvo.

Edes Raamattua ei saa lukea.

Kieltämättä olisi epäreilua, jos päivystysvuoroon sattunut lukisi vaikka maailman tapahtumista sanomalehdestä sillä aikaa, kun muut harjoittelevat metsässä. Mikä on yhdelle lisää, on kaikilta pois.

Äh, kamalan angstista settiä, näemmä, vaihdetaan aihetta.

***

Miettikääpä nyt vaikka HOK-Elantoa.

Se tulee nykyään vastaan kaikkialla. S-kaupan valtavan rumissa mainoksissa se lukee isolla. Myös Sokoksen räystäässä. En sano valtavan ruman Sokoksen, sillä minusta Sokoksessa on puolensa. Lakimieheni on toista mieltä.

Nykyään jopa S-marketin halpatuotteissa lukee HOK-Elanto. Mikäs niiden tuotteiden nimi olikaan, unohdin.

Hahaa, kannaisiko ehkä olla niin kuin Kesko. Ei kukaan eikä ikinä unohda Pirkka-tuotteiden nimeä.

[Minähän olin lapsena Kesko-fani, vaikkei ole sekään enää helppoa.]

HOK-Elanto vain on niin täydellinen komiteatyönä syntynyt nimi, ettei tosikaan. Se on vähän niin kuin Windows Vista Home Premium.

Tietty, on teillä ollut vaikeaa ja on menty konkurssiin, ja kaikkia pitää miellyttää. Silti, Elanto saattaa nimenä merkitä joillekuille jotakin. HOK ei merkitse kellekään mitään. Ja HOK-Elanto nyt ei vain ole sellainen sana, jota kannattaa tunkea julisteisiin ja pakkauksien kylkeen.

Ai niin, mutta väkihän taitaa oikeasti äänestää HOK-vaaleissa. Ehkä HOK todella on jossain skenessä relevantti brändi.

Lopulta muistan, että vika on yleensä minussa.

***

Vaaleista puheen ollen. Haglundin ei olisi kuulunut päästä läpi. Ei niin kamalalla tekstillä kuin hänen lehtimainoksessaan oli. Sikäli ironista, että hänen tahto, tieto, taito -ritirampsunsa oli niin lähellä kokoomuksen into, tieto, taitoa.

Toisaalta, väliiks.

Tuo täytyy aina muistaa sanoa välillä, kun on kyse vaaleista. Oli hämmentävää nähdä, kuinka pihalla Eija-Riitta Korhola oli niin Uuden Suomen vaaliväittelyssä kuin Hesarin minuutin vaalipuhe -kilpailussa.

Hämmensi, että vihreiden ehdokasjuliste oli niin kotikutoinen ja ruma kaikkine amatöörimäisine heittovarjoineen. Oudoksutti, että kokoomuksen julisteissa Stubbin naama vei enemmän tilaa kuin ehdokkaan kuva ja esittelyteksti.

Minun mieltäni lämmittää kierosti Ville Itälän menestys. Jotenkin ilkeästi häntä aikoinaan kohdeltiin ja nyt hän näyttää kaikille.

Ja pidin Vanhasesta presidentin vaaleissa, kun hän myönsi hävinneensä. Ja pidin taas. Jos hän ei muuta osaa, niin hävitä sentään. No, kokemus tuo varmuutta.

Urpilainen on vähän heikko siinäkin. Eurovaalit ovat olleet SDP:lle perinteisesti vaikea vaalit, osasi sanoa. Ja jos ensi kerralla hävitään eduskuntavaaleissa, voi sanoa, että vaalit nyt ovat viime aikoina olleet aika vaikeita SDP:lle.

***
Sittemmin olen innostunut hetkeksi tutkimaan matkustajalaivoja. Ilmeisesti laivoista tuli jokseenkin nykyisen näköisiä vasta 70-luvulla. 80-luvulla ne olivat jo melkoisesti sellaisia kuin nyt. Siljat Serenade ja Symphonyhän ovat 80-luvun lopusta.

Sen jälkeen ei olekaan tapahtunut mitään. Dramaattista.

Kuulin juttua, että ovat suunnitelleet uusia purjelaivoja Itämerelle. Siinä olisi tyyliä.

Lentokoneista olen lukenut jälleen turman myötä. Nekin saavuttivat huippunsa jo aikaa sitten. Ennen pari vuotta sitten tullutta superjumboa perinteinen jumbojet eri versioissaan oli suurin matkustajakone 30 vuoden ajan.

Ilmailuharrastajat ovat oma kiihkeä nörttilajinsa. Törmäsin kiehtovaan kuvareportaasiin superjumbo A380:llä tehdystä matkasta. Etenkin viihdejärjestelmä vaikuttaa hienolta. Mainiota, että näyttöä voi käyttää myös vaikkapa matkavalokuvien katseluun kameran muistikortilta.

Epätoivossani päädyin jopa Finnairin blogiin. Siellä on sujuvasti kirjoitettua juttua, joka tasapainoilee juuri ja juuri tiedotemaisen tylsyyden rajoilla. Sieltä tupsahdin sivulle, joka esittelee Finnairin vanhaa New Yorkin -toimistoa. Se on varsin makea. Näemmä jo ennen applestoreja osattiin tehdä hienoja myymälöitä.

[Ehkä kirjoitan joskus jotain parin viikon takaisesta New Yorkin -matkastani. En minä toisaalta ole vielä kirjoittanut Hongkongistakaan, ja siitä on jo yli vuosi.]

***

Mielialaani paransi suuresti tieto työllistymisestäni. Palaan takaisin Elisalle, jälleen suhmuroimaan salaperäisyyksien parissa.

Näyttää tosin, että yhtiöllä olisi tarvetta pienessä käyttöliittymäpetraamisessa ihan arkisissakin asioissa. Verkkokaupasta ei onnistu hankkimaan vuoden mittaista kytkysopimusta, vaikka laki sanoo, että tällaisiakin pitää myydä.

Panu Lehti perustelee, etteivät tällaiset juuri kiinnosta asiakkaita. Isäkin opetti aikoinaan, ettei pidä lopettaa yhteen tanssiin, vaan sanoa, että etiketti vaatii kaksi.

Ironisin on Lehden selitys:

- Muutos ei vaadi kauhean suurta työmäärää, mutta on ollut paljon muutakin tekemistä.

Eihän sitä kaikkea ehdi, kun välillä täytyy käydä kuulemassa tuomionsakin.

Elisan puolustukseksi täytyy sanoa, että sama ongelma vaivaa muitakin operaattoreita ja Elisan sivuilla sentään sanotaan selvästi [ainakin nyt uutisen jälkeen], että yhden vuoden sopimuksen voi saada asioimalla myymälässä.

***

Tällä Santahaminan aavekasarmilla ei ole mitään kuulutuslaitteiston kaltaista hienoa tekniikkaa, mutta Upinniemessä ja sen myötä Merisotakoulussa oli tapana kutsua ihmisiä saapumaan päivystäjän pöydän tasalle. WTF tasalle?

Kertokaapa, sanotaanko jossain muuallakin noin. Mitä olen joissain varuskunnissa käydessäni asiaa selvittänyt, vaikuttaa, että monessa paikassa käytetään jotain järjellistä sanaa, kuten luo.

Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds