Elokuvaversio teki Kurjista jälleen ajankohtaisen, joten on hieno aika tonkia arkistoja ja esitellä taannoin laatimani juomalaulusanoitus Do you hear the people sing -kappaleeseen. Niin, joudun käsittelemään asiaa tässä blogissa, sillä omituisiin käännössanoituksiini keskittynyt blogini Hei huudanko sen on mennyt vuosien saatossa kuolemaan. [Kuinka se siis poikkeaa tästä blogista?]

Tarina juontuu kahden vuoden taakse, eräille sitseille, joissa yksi kaverini ja toinen pikkuveljeni harmittelivat, ettei Kurjat-musikaalin pohjalta ole sanoitettu yhtään juomalaulua. He olivat nähneet musikaalin monesti ja kokivat, että Do you hear the people sing sopisi tarkoitukseen erinomaisesti. Lupasin laittaa asiaan hautumaan.

Kuuntelin laulun pari kertaa ja mieleen tuli teema, jossa juhlakansa laulun vallankumouksellisten tapaan vaatisi muutosta ja oikeutta – tällä kertaa lisää juomaa laseihinsa. Näin laulu voisi toimia samassa tarkoituksessa kuin nähdäkseni hivenen rasittava Henkilökuntaa, henkilökuntaa parlevuu -rallatus.

Ajatus tuntui hyvältä, mutta en oikein päässyt liikkeelle:

Lienköhän koskaan ollut näin
sitseillä melkein selvinpäin.

Äh.

*** 

Aihe unohtui ja palasi mieleeni vasta seuraavana syksynä huomatessani ilmoituksen teekkarilaulukilpailusta, jonne toivottiin uusia sanoituksia. Deadlinen voimalla rykäisin tekstin kuntoon. En koskaan saanut kilpailusta mitään palautetta, mutta puolitoista vuotta myöhemmin vappuna törmäsin johonkuhun, joka oli ollut mukana järjestämässä kisaa ja muisti laulun.

Virallisen ensiesityksensä sanoitus sai firmamme pikkujouluissa ja ujutimme sen mukaan alussa mainitun yhdistyksen vuosijuhlien lauluvihkoon sillä varjolla, että toimimme juhlien sponsorina. Tämän vuoden sitsien lauluvihkosta sponsorilogot olivat kadonneet, mutta laulua ei ollut poistettu.


Do you hear the people sing 
Do you hear the people sing,
singing a song of angry men?
It is the music of a people
who will not be slaves again!

Nousee laulu ihmisten (suom. Jukka Virtanen) 
Nousee laulu ihmisten,
vihasta kasvaa köyhien.
Kuuletko kuinka laulaa kansa
kun se hylkää orjuuden?

Kasvaa jano ihmisten 
Nousee laulu ihmisten,
janosta kasvaa kiihko sen.
Kuuletko kuinka juhlakansa
tahtoo uuden kierroksen?


Lauluja on hankala kääntää suomeksi, koska painotuksen olisi syytä noudattaa suomalaista tapaa, jossa paino on ensimmäisellä tavulla ja sen jälkeen vahvemmin parittomilla tavuilla kuin parillisilla. Moni nykysanoittaja ei tunnu kiinnittävän tähän huomiota, mutta minua tästä lipsuminen ärsyttää sen verran, että yritin pysyä tarkkana. Ensimmäisenä mieleen tullut käännös "kuuletko jo laulun sen / juhlakansan janoisen" ei toiminut juuri tästä syystä. Siinä paino osuu typerästi ensimmäisen sanan viimeiselle tavulle "ko".

Päädyin lainaamaan ensimmäisen säkeen Jukka Virtasen käännöksestä sellaisenaan ja jättämään juhlakansan myöhemmäksi. Olin lopulta tyytyväinen tapaan, jolla alkuperäisen version "laulaa kansa" vaihtui omassani "juhlakansaksi".

Alkuperäisessä versiossa ensimmäinen ja toinen säe eivät rimmaa keskenään, mutta seurasin Virtasen mallia, jossa ensimmäinen, toinen ja viimeinen rimmaavat.


When the beating of your heart
echoes the beating of the drums,
there is a life about to start
when tomorrow comes!

Laulu mielet kiihdyttää,
sydän lyö tahtiin rumpujen.
Elämä vanha taakse jää,
koittaa huominen!

Jallu, kossu vaiko gin,
mitähän oikein tilasin?
Kunhan vain riittää juominen,
hiiteen huominen.

Yksi ensimmäisiä mieleen tulleita ajatuksia sanoitukselle oli havainto, että sing muistuttaa hieman gin-sanaa. Siitä sitten sain ajatuksen laittaa pötköön juomien nimiä, vaikka en ole ikinä saanut giniä sitseillä. Sama kohta kerrataan laulussa myöhemmin, joten kehittelin myös vaihtoehtoisen sanoituksen:

Juomarin huulet hamuaa
pullonsa suuta polttavaa.
Siinä suu hamuaa pullon suuta löyhästi samaan tapaan kuin alkuperäisessä sama rytmi takoo rummussa ja sydämissä.

Alkuperäisessä versiossa riimit ovat mallia 1–3 ja 2–4, mutta minun versiooni tämä asettui muotoon 1–2 ja 3–4. Minusta tuo ei tunnu mahdottomalta näinkään, mutta voin olla väärässä. Pidän tavasta, jolla alkuperäisessä versiossa odotetaan kaiken toiseksi muuttavaa huomista suurin odotuksin, mutta tässä versiossa huominen ei voisi vähempää kiinnostaa.
Will you join in our crusade?
Who will be strong and stand with me?
Somewhere beyond the barricade
Is there a world you long to see?

Liity joukkoon marssivaan,
käy taakse barrikadien,
niin kanssas nähdä saan
maailman kansanvaltaisen!

Kuka liittyy joukkohon,
oi ketkä teistä uskaltaa?
Kas baaritiskin takaa
uusi toivo kajastaa.

Soolossa on lainattu pitkälti alkuperäisen version sisältöä. Sinnikäs juomari yrittää agitoida muita mukaan hakemaan lisää juotavaa vaikka väksin. Barrikadi muuttuu sisällön puolesta luontevasti baaritiskiksi. Jouduin turvautumaan oi- ja kas-tilketavuihin, mutta ne nyt ehkä juuri ja juuri sopivat tällaiseen lietsomiseen.

Then join in the fight
That will give you the right
to be free!!

Käy joukkoomme vaan,
kohta kanssasi jaan
vapauden!

Käy taistohon siis,
niin voit kaataa huiviis
juotavaa!

Tämä on haastava nopea kohta, jossa tavuja on vähän. Kahden ensimmäisen säkeen pitää rimmata keskenään ja kolmannen vielä edellisen kohdan viimeisen säkeen kanssa (see/free, valtaisen/vapauden). Annoin periksi sen verran, että sorruin väärään painotukseen. Yksitavuinen siis ja kaksitavuinen huiviis on pakotettu riimiksi, mutta koska kohta nopeutensa vuoksi hotkaistaan joka tapauksessa, virhe ei häiritse kamalasti.

Seuraavaksi kertosäkeistö toistetaan. Jäljellä on enää saman soolo-osuuden toisto eri sanoin.

Will you give all you can give
So that our banner may advance
Some will fall and some will live
Will you stand up and take your chance?

Joukko marssii eteenpäin,
mä katson lippuun liehuvaan.
Jotkut kaatuu viereltäin,
menehtyy taiston tuoksinaan.

Siis annatteko kaikkenne
ja käytte taisteluun.
Kai yksi ottaa liikaa,
toinen tyytyy maisteluun.

Teksti lähtee liikkeelle pitkälti alkuperäisen hengessä. Taisteluun/maisteluun tuntui riiminä näppärältä ja tuo inauksen kukkahattuilua pelkän juomisen ylistyksen rinnalle.


The blood of the martyrs
Will water the meadows of
France!

ja verellään kasteltu
vainiot on Rans-
kanmaan!

Ellei käy katkolle
tienne kai jatkoille
vie.

Lopussa on taas kova kiire ja vähän tavuja sekä tarve päättää juttu jotenkin järkevästi. Alkuperäinen tekstitys on voimakas ja Virtasen käännös onnistuu vangitsemaan sen sisällön mitä mainioimmin.

Marttyyrien uhriveren sijaan ajattelin kuitenkin pysyä maallisemmissa ympyröissä ja toivottaa vieraat eteenpäin seuraaviin juhliin. Olisi tehnyt mieli sanoa Ken tolpillaan pysyy / se tietä jo kysyy / jatkamaan, mutta sepä ei mahdu tuohon. Niinpä päädyin rimmaamaan väkisin katkolle ja jatkoille. Ei ole tullut parempaakaan mieleen, vaikka mieli tekisi. Tuosta puuttuu myös alkuperäisten sisältämä riimi edellisen osan kanssa (change/France, tuoksinaan/Ranskanmaan).

***
Bonus: Tuiskeessa

Juomalaulukilpailu innoitti tekemään loppuun myös toisen pöytälaatikkoprojektin. Olin kerran muusani kanssa lallatellut vuorotellen Anssi Kelan Puistossa-kappaletta omin sanoi. Ne lähtivät siitä, ettei Pete hyppinytkään puistossa lämpimikseen vaan dokaili sen sijaan. Kohta Pete oli muuttunut teekkariksi.

Dealinen alla punnersimme mukaan toisenkin säkeistön. Mukaan tuli jopa hurja kolmiodraama. Palautetta ei kuulunut tästäkään, mutta tykkään kaikesta huolimatta muutamasta kohdasta:

  • Nyt selviä ei laskuistaan on suoraan alkuperäisestä, mutta labrasäe kertoo, että tällä kertaa puhutaankin laskutehtävistä.
  • Tervetuloa maailmaan vs. tervemenoa helvettiin.
  • Käytyään fyssalukion.
  • Jumalauta, selviä en.
  • Fuksit kuolee aikanaan toimii jonkinlaisena kumarruksena Ikuisen teekkarin laululle. (Kuuntele Polyteknikkojen kuoron hienonhieno versio.) 
  • Nablauskin  on mainittu



Tuiskeessa 
Puistossa ilta viilenee,
Pete lämpimikseen dokailee.
Pulloaan katsoo kiroillen,
kohta loppuu kossu viimeinen.
Luokan pelle oli koulussa,
nyt teekkarina homma hallussa.
Koulustaan ei jaksa välittää,
proffaansa ei oo nähnytkään.
[Jätetty pois kohte Pete pystyyn nostaa kaulukset jne.]

Kerto:
Päivä päättyy krapulaan,
päätä särkee uudestaan.
Ei valmistuta milloinkaan,
kaikki säilyy ennallaan.
Samat tentit uusitaan,
samat laskut prujataan.
Ja kaikki kaunis katoaa,
fuksit kuolee aikanaan. 
Kuiva nörttinainen Laura on.
Käytyään fyssalukion
päätti tutkijaksi ponnistaa,
lahjattomat tieltään lannistaa.
Mutta Laura joutui vaikeuksiin,
retkahti Pete-hampuusiin.
Nyt selviä ei laskuistaan
labroista puhumattakaan. 
Sen kämppis toimis assarina
mut se ei haluu auttaa frendiään.
Se sanoo: "Tervemenoa helvettiin,
mitäs koskit meitsin Petteriin"
Laura valvoo yönsä nablaten,
"Jumalauta, selviä en".

Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds