Kursivoituja sanoja

Muistan kuin eilisen päivän sen onnentunteen, jonka koin oivaltaessani, että diskoteekki on yhdistelmä levyä ja tiskiä.

Eikun siinähän on vasta tuo disk-osa. Mikäs se teekki sitten olikaan.

Voivoi.

Luultavasti disko-sanan keksijä kävi läpi vastaavanlaisen ajatusprosessin. Hänellä vain lipsahti välilyönti väärään paikkaan.

Tuo tuli mieleeni JCP:n erehdyttyä pohtimaan ääneen, onko Sedu kenties diskoteekkari.

Tänään aloitin yhden kurssin, joka minun olisi kuulunut käydä jo [ja aloittaakin viime viikolla]. Yritin tenttiä sitä ennen joulua, muttei siitä mitään tullut. Menetelmäni oli yrittää oppia kaikki ulkoa ja saada tsägällä pari tehtävää oikein. Luennoitsija on suuri persoonallisuus, joka vihaa moista lähestymistapaa ja peräänkuuluttaa ymmärrystä. Niinpä lupasin itselleni, etten kehtaisi enää toiste yrittää tuolla metodilla, vaan istuisin kurssin kiltisti läpi uudestaan ja tällä kertaa todella tekisin tehtävät. Vaikkei tämäkään kurssi toivottavasti liity loppuelämääni millään lailla.

Sinänsä kaikille tekisi välillä hyvää ajatella hieman kenttiä. Jos kentässä on vain ja pysyy paikallaan, ei tee työtä. Jos siis pitää sadan kilon punnusta suoran käden päässä gravitaatiokentässä, ei tee työtä. Ei vaikka liikuttelisi kättänsä vaakatasossa, kenttäviivojen suuntaisesti [ilmanvastusta ei ole olemassa, jos ette tienneet].

Tämä on tietenkin hyvin analogista oikean maailman kanssa. On lähtökohtainen perusoletus, että jokainen tietää kaiken, oppii lisää ja päivittää osaamistaan. Tämä ei ole vielä työntekoa. Tämä on paikallaan pysymistä. Työntekoa on vasta, kun kiivetään vastavirtaan.

Tuohan kuulostaa melkein kantaa ottavalta. Täytyy palata tyhjänpäiväisyyksiin. Sami Sykkö on TV-juontaja ja Nyt-liitteen tyylisivun toimittaja. Hän kertoo Nöjesguidenissa haluavansa iPodin synttärilahjaksi.

Kuinka kukaan enää tänä vuonna kehtaa puhua iPodista Nöjarin tapaisessa lehdessä, kun se jo viime vuonna oli hieman siinä ja siinä.

Perusinsinööri Veijo Miettiselle tämä voidaan sentään antaa anteeksi. Hän on havahtunut huomaamaan, että oli oikeassa pari vuotta sitten kehottaessaan Nokiaa ottamaan oppia Applelta:

Tasan kaksi vuotta sitten vuosi sitten Veijo ehdotti, että Nokian pitäisi palkata johtokuntaansa Steve Jobs, tuo Applen ideavelho. Ei palkannut. Ottamatta isommin kantaa, kyllä Veijo edelleen uskoo että Steve Jobs keksii tulevaisuudessakin oivempia tuotteita hupielektroniikkaan kuin Nokian johtokunnan harmaahapset.


Minä sain hiljattain sähköpostia pr-vastaavaltani:

Karu selli on linkkilistallasi kohdassa "siitä huolimatta", mutta kyllä siellä sivulla on linkki Pää aukiin, että olisi ehkä syytä vaihtaa astetta ylemmäs + poistaa kilppari ja moroskooppi ja arpoa tilalle kuuluttaja [kirjoitin vahingossa kuluttaja] ja piirikunta.


Voi hitsi, Sellisti on tosiaan linkannut minuun ihan pysyvästi. Voi, kuinka olenkaan otettu, vaikka tiedänkin, että hän teki sen varmasti ihan piruuttaan. Halusi nähdä, kuinka hyppelisin.

Raskain sydämin [minulla on kolme] poistin mainitut blogit listaltani. Tulipa samassa mieleen, että unohdin käydä näyttämässä opiskelijakorttiani sille eiliselle laskuttajaneidolle. Pitäisiköhän perustaa sivupalkkiin erityinen Sukuhauta-osasto kaikkien vastaavien tapauksien varalle. Voisin sitten näyttää, että kuuluin hyvään jengiin.

En sittenkään lisää aivan vielä noita uusia tulokkaita palkkiini. Ei sinne nyt ihan noin vain hypitä.

Sain tuohon blogini überuskottavaan gmail-laatikkoonikin ensimmäisen viestini. Siinä mainostettiin Leffablogi-nimistä uutuutta, joka näyttää tarkistamisen arvoiselta. Minulla on sen verran huono yleissivistys näyttelijöiden, ohjaajien ynnä muiden suhteen, että saatan hyvinkin alkaa seurata. Jospa minulle vaikka selviäisi, miksi näyttelijöitä, ohjaajia ynnä muita olisi syytä tuntea.

Kerron vielä senkin, että riemastuin tänään saksantunnilla nähtyäni kuvitetun Duden-sanakirjan. Siinä saattoi olla pikkutarkka piirroskuva paperikoneesta tai lampaan ruoansulatuksesta ja jokaikinen objekti oli numeroitu ja nimetty viereisellä sivulla. Miksei meillä ole mitään näin upeaa?


1 on viitsinyt kommentoida:

Leffablogi kiittää kiinnostuksesta.

En tiedä onko näyttelijöitä, ohjaajia ynnä muita syytä tuntea sinänsä.

Elokuvat antavat elämyksiä. Tekevät vaikutuksen, kolahtavat, naurattavat, koskettavat sielua. Siksi kirjoitan elokuvista. Se on se pointti.

1/29/2005 07:49:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds