Minulle käy joskus sillä tavalla, että minulla ei sitten olekaan mitään sanottavaa. Vieläpä hupsuissa tilanteissa, kuten kesken presidentin uudenvuodenpuheen tai hetkellä, jolloin olen jo avannut Bloggerin pohjattoman kidan näytölleni.

Silloin on helpottavaa turvautua meemeihin. Kuten vaikka tähän Marinadin tuoreeseen lopetetaan kaikki siitä puhuminen, että Mari K oli vartin telkkarissa -juttuun.

Mutta voi, minä en saata lopettaa. Kun en ole vielä ehtinyt aloittaakaan. Hieman kuten Nuuskamuikkunen sanoi: on elettävä, jotta voisi tappaa itsensä. Kirjallisuustieteilijäthän väittelevät yhä siitä, mikä tuon lauseen piilomerkitys oli. Luultavasti Nuuskis tarkoitti, että tulee pitää blogia, jotta voi eräänä päivänä lopettaa sen ihan ilman ennakkovaroitusta, mutta koska hänellä ei ollut sydäntä moisen sanomiseen, hän turvautui hienovaiseen metaforaan.

[Kuinka vain, on mahdollista, että Marin puffaamaa Köyttöliittymäblogi on Suomen blogihistorian vähiten aikaa julkaistu blogi, joka on saanut TV-julkisuutta.]

***

Hehe, huijasinpas. Oikeasti minulla oli tuo koko yllä oleva rakennelma mielessäni tämän postauksen aloittaessani. Sitä vastoin nyt minulla ei ole enää mitään sanottavaa.

Tällaisina hetkinä on hyvä pelastautua kertomalla elämästään, sillä sellainenhan meillä on kaikilla. Ellemme ole ehtineet tappaa itseämme. Noin niin kuin vertauskuvallisesti. Oikeasti tarkoitin, että meillä kaikilla on blogi, ellemme ole lopettaneet sitäh {Ei sinusta ole kirjoittamaan New Age Sellisti -pastissia. Pysy[?] vaan lestissäsi – onhan se sentään kohtuuttoman laaja sekin.}

Tänään minä muun muassa marssin mäkkikauppaan, kun olin eilen iltakävelyllä nähnyt sen ikkunan läpi ihkaelävän MacBook Pron. Kummasti kävelyttää iltaisin, kun ei verkko toimi kotona – milloin Hyssälä esittää holhoustoimia meille nettiriippuvaisille. WLAN-aikakautena ei enää katkaisuhoitokaan auta.

Ja mitä sekin tarkoittaa, kun puoli kansaa – Juha Kankkunen etunenässä – vannoo seisovansa Myllylän rinnalla. Tarjoutuvatko juomaseuraksi. Ja eikö se Juha Mieto oikeasti osaa pysyä poissa näistä kuvioista, kun taas piti mennä lehden sivuille lohduttelemaan. Ties mitä Myllylä paljastaa kohun edetessä.

Miksi ihmiset väheksyvät turhia missijulkkiksia, jotka sanovat mielipiteensä vähäpätöisistä asioista. He nyt ovat edes esteettisesti miellyttäviä ja viehättävät näin viskeraalisella tasolla, toisin kuin Juha Mieto.

***

Missä minä olinkaan. Aivan, Mäkki-kaupassa.

Koetin nostaa konetta, ja minusta se tuntui edeltäjäänsä kevyemmältä. Taitaa olla vähän aiempaa kevyempi, hymistelin myyjälle. Tämä kielsi.

– Saman verran se painaa kuin edellinenkin, teilasi.

Kummastelin hieman, mutten lannistunut.

– No, ohuempi se ainakin on, jatkoin.
– Ei merkittävästi, myyjä vastusti.
– Mutta tuo integroitu iSight-kamera olisi kyllä aika jees, yritin.
– Eipä siinä ole edes autofokusta niin kuin ulkoisessa mallissa, vähätteli.
– No, onpahan ainakin huimasti PowerBookia nopsempi, kiittelin.
– Huimasti ja huimasti, kyllähän nuo Apple testit tiedetään. Ja käypähän sitten sitäkin kuumempana, tiesi.
– No, Front Row kaukosäätimineen on sentään hauska pikkujippo, hehkutin.
– Saahan sen Front Row'n häkättyä noihin vanhoihinkin eikä sillä kaukosäätimellä tee yhtään mitään, teilasi.
– Mutta näihin Intel-koneisiin pystyy ainakin asentamaan natiivin Windowsin, mainitsin.
– Windows-kone Macin hinnalla ja Linuxin säätömäärällä – nuf said? myyjä kuittasi ja jatkoi 33 prosenttia kookkaammasta virtalähteestä sekä muistutti, ettei akkua voinut enää vaihtaa koneen ollessa käynnissä.

Epäuskoisena peräännyin kaupasta. Olin kuin olinkin löytänyt Reality Distortion Fieldin huhutun negatiivisen navan. Tältäköhän Newtonista mahtoi tuntua, kun hän löysi magneetin etelänavan [niin, kukapa olisi arvannut, että sitä pitää etsiä pohjoisesta]?

[Anteeksi nyt pieni hullutteluni. Ajattelin, että olisi turvallista nyt, kun reaalikoe on jo ohi. Oikeasti Newton ei tietenkään tiennyt mitään magneeteista ja kirjoitti jääkaapinoviviestinsäkin postit-lapuille.]

***

Sitten minä menin kotiin. Ja kuin ihmeen kaupalla netti toimi tunnin taistelun jälkeen viimein neljännellä WLAN-reitittimellä. Ainakin kymmenen minuuttia. Sitten yhteys katkesi kuin Nuuskamuikk

2 on viitsinyt kommentoida:

Pelkäätkö, että PA vie uskottavuutta Köyttöliittymältä, vai mihin nimenvaihdos perustuu?

Näköjään ISP:t on samanlaisia joka maassa. Siskon Saunalahti oli pimeenä pienen viiden minuutin Elisan verkkoon siirtymis-käyttökatkosen jälkeen kolme viikkoa. Mitä vastaa Saunalahti: sun modeemis on rikki. Kuukausi mennyt, nyt netti vihdoin toimii, mutta s-posti ei vieläkään. Vaikka hankittiin uusi modeemi. Vaikkei se vika modeemissa alunperinkään ollut. Anteeksi ei ole pyydetty.

3/21/2006 07:05:00 ap.  

Ei blogin nimi ole missään vaiheessa ollut mitään muuta kuin Blogilistalla, jossa uskoin PA-liitteen tuovan alkutohinoissa hieman näkyvyyttää uutuuslistalla [sekä tietenkin löysästi kuittailevan taannoisille HS-blogeille].

Uskon tilanteen rauhoittuneen sen verran, että oli parempi siirtyä varsinaiseen nimeen. Myös huutiksen listanimi vaihtui.

3/21/2006 11:25:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds