Menestyksen tuskaa


Menestynyt tutkimusmatkailija oli ex-prole.


Huomatteeko, jätkät, laitoin parhaan heti alkuun. Tässä samalla patentoin myös termin teknofiilistelijä, joka tarkoittakoon rennnosti ottavaa teknologiaintoilijaa.

Vaan mitäpä tässä millään enää väliä, kun Äitikin meni ohi listalla. Kielipoliisi kykkii ties missä. Eikä Kuukausiliite mahdu edes kuvaan. Laihana lohtuna, että Kallioblogi on sentään takana.

kuva top-listasta

Pitäisikö vastata siihen kiertokyselyyn. Minua ei siis kiinnosta laisinkaan blogini lukijamäärä tai listasijoitukseni.

Koska aloin blogata? Aika paha. Koska aloin blogata, en ehdi enää lukea Helsingin Sanomia.

Meri oli... presidentti.

Äh, minä olen silmäillyt käytettävyysguru Nielsenin kirjaa WWW-suunnittelu ja ymmärtänyt, että blogini pahin puute on vajavainen käytettävyys. Siitä osoituksena vaikka tällainen aiheesta toiseen poukkoilu. Kaksi yhtäkkiä mieleen noussutta ajatusta:

  1. Mistä johtuu, että käytettävyysalalla jokaista kirjan kirjoittanutta henkilöä kutsutaan guruksi?
  2. Oletteko koskaan miettineet, kuinka typerältä näyttäisi, jos web-osoitteiden alussa ei lukisikaan www, vaan vaikkapa rrr tai qqq. Kyllä meillä sentään kävi tuuri, että akronyymiä oli sorvaamassa joku symmetrian esteettisyyden päälle ymmärtänyt nörtti.
Perusasiat ovat hoidossa. En käytä täällä-sanoja linkkiankkureina ja alt-tägään kuvani. Kieleni ei sen sijaan ole lainkaan kunnossa. Olen aivan liian runsassanainen enkä ollenkaan ymmärrä webiä mediana.

Kielikuvia on käytettävä harkiten – erityisesti otsikoissa – koska käyttäjät saattavat ymmärtää tekstin kirjaimellisesti.

Huumoria Webissä kannattaa käyttää erityisen varovaisesti. Tekstiä silmäilevältä käyttäjältä tekstin sarkastinen tai humoristinen luonne saattaa jäädä huomaamatta, jolloin käyttäjä suhtautuu tekstiin väärin. Tosiasiat kiinnostava käyttäjiä jopa siinä määrin, että heitä ei kiinnosta viettää aikaansa sellaisen materiaalin parissa, joka hidastaa heidän selailuaan.

s. 111

Taidanpa ottaa vaarin vinkistä onkeeni. Sarkasmi jääköön.

Vastaan sattui myös teos nimeltään Kiria-suunittelu, kulttiopus viidensadan vuoden takaa. Siinä aikansa guru opastaa, kuinka kirjoihin tulee kirjoittaa eri tavalla kuin käsin on totuttu tekemään. Kirjojen kansien väliin ei pitäisi painaa mitään, minkä joku saattaa ymmärtää väärin – erityisen turmiollista on kaikkinainen sarkasmi sekä liian pitkät lauseet.

***

Minä siirryn pakkaamaan, ja vuosi on pitkä aika. Itku pitkästä ajasta. Ei sentään.

4 on viitsinyt kommentoida:

Nielsen onkin ehkä se ainoa käytettävyysasiantuntija, jota voisi gurutella?

Mainitsemasi Kiria-suunnittelu -opus kiinnostaisi, mistähän sellaisen löytäisi? Onko kyseessä nimenomaan taittoa koskeva teos?

9/16/2005 07:49:00 ip.  

Itku pitkästä ajasta

Niinpä! Onko siellä toisaalla edes nettiyhteyksiä? Voitaisiinko ajatella, että blogimiitin varjobileet pidettäisiin ihan ulkomailla asti? Hurmaavinta olisi, että matka ulkomaille täältä kotikeittiöstä olisi noin toteutettuna lyhyempi kuin blogimiittikapakkaan!

PS Tuosta listasijoituksesta sen verran, että lohduttaako yhtään, että olet itse ollut synnyttämässä Äitiäs (aika absurdi ajatus siksens!)?

(Asiaa tarkemmin tuntemattomille kerrattakoon, että Sun äitis -nikki on syntynyt PAn kommenttilaatikossa).

9/16/2005 10:03:00 ip.  

Hähähähää!

Who's your daddy?

Kiitos kannatuksesta!

9/17/2005 08:43:00 ap.  

Sinäkin sopivaiseni.

9/17/2005 08:46:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds