Ihan samaa

Siinä minä olin, voitelemassa paahtoleipää pitkäksi venähtäneen aamupäivän jälkeen, kun luvattua kovemmin levittyvä Oivariinin nokare lipsahti leivältä kahvikuppiin.

Kahvia viemäriin kaataessani hihkuin, että juuri tällaisia sattumuksia me entiset huumoriblogaajat tarvitsemme blokkiamme puhkaisemaan [vaikka paljon koleampaa olisi kyllä sanoa bloki].

Olen minäkin viime aikoina pohtinut blogien roolia suomalaisessa mediakentässä. Olen pohtinut myös omaa rooliani elämäni eri sidosryhmissä. Sekä kaikenkaikkista tarkoituksettomuutta.

Jos nyt konkretisoidaan hieman, niin ennen aina niin somasti suunnitelmien mukaan sujunut kaikki ei ehkä ole enää entisensä. Jos vaikka Kysyn vaanin paluu saisi yllättäen toisen jatko-osansa, en välttämättä jaksaisi välittää.

Olenko se vain minä, vai soittiko parturin Radio Nova erityisen alakuloista musiikkia tänään. En olisi uskonut, että ovat palauttaneet Total Eclipse of the Heartinkin listoilleen.

***

Tietoa puheterapiasta haeskellessani [ajattelin aloittaa uuden harrastuksen kevään kunniaksi] eksyin lueskelemaan YTHS:n julkaisemaa valistusvihkosta, jossa kehotettiin lukijaa kysymään itseltään, miksi juo. Olen tottunut kuvittelemaan, että vastaus kaikkiin maailman miksi-kysymyksiin on naisissa. Huonossa vitsissä miehen paitaa silittävä nainen purnaa miehelle, kuka sinunkin paitasi silittäisi, jos maailmassa ei naisia olisi. Mies vastaa, että naisettomassa maailmassa ei silitettäisi paitoja.

Enkä minä tiedä, blogattaisiinko naisettomassa maailmassa. Opiskeltaisiinko. Luettaisiinko ranskaa.

Hieman niin kuin ylioppilaskirjoitusten jälkeen ymmärsin pikkuhiljaa, että minua oli huijattu monta vuotta luomalla systemaattisella propagandalla illuusio, että kirjoituksilla olisi jotain merkitystä, alan vähä vähältä ymmärtää, että minun tulisi keksiä elämälleni muita tarkoitusperiä. Naisia tulee tai menee, mutta näennäisen irrelevantit toimeni taitavat olla ihan oikeasti irrelevantteja. Lienen ollut vain naiivi hurskastelija asettaessani naiset tarvehierarkian ylimmälle askeleelle.

Mitä, eikö blogikirjoituksillakaan ole merkitystä?

Viime aikoina olen huomannut suhtautuvani asioihin kovin fatalistisesti huomattuani, etteivät onnistumiseni ja epäonnistumiseni, panostamiseni ja sluibaamiseni oleellisesti korreloi lopputuloksen kanssa.

Tätä demonstroikoon tänään saamani arvosana syksyn täyttäneestä kurssista. Pari vuotta sitten se olisi harmittanut, mutta olen sittemmin ymmärtänyt, etten koskaan ole saava heiltä kolmosta parempaa arvosanaa mistään. Olen kiinnostunut asiasta, tiedän siitä jonkin verran ja hetkittäin suhtauduin projektiin jopa lievän intohimoisesti, mutta jos ei, niin ei.

Joskus taas viimeisenä iltana tekaistusta harjoitustyöstä saa vitosen, ja melkein hävettää.

***

Kuinka tämä liittyy blogien merkityksellisyyteen tai merkityksettömyyteen suomalaisessa mediakentässä? Ei kai kuinkaan. Petja totesi, etteivät blogit voi kasvaa merkittäviksi, sillä suomalaiset haluavat uskoa, että jokaisen mielipide on yhtä tärkeä.

Minä arvostan ihmisiä, jotka tekevät juttuja paremmin kuin itse osaisin, lajiin katsomatta. Olen tosin sikäli rajoittunut, että vaadin tekniikan olevan kunnossa: en osaa ymmärtää maalausta, joka näyttää sutaisulta, enkä tekstiä, jonka kirjoittaja ei selvästikään hallitse välinettään.

Maailmalla on toki joukko merkittäviä blogaajia, mutta ei heidänkään suhteellinen osuutensa suuri ole. Ja blogi tai ei, Suomessa on kaikkiaan aika vähän ihmisiä, joiden mielipiteistä jaksettaisiin olla kiinnostuneita. Elleivät he sitten ole tunnettuja jostain asian kannalta epäoleellisesta seikasta entuudestaan.

Kirjoitin tähän kaikenmoista, mutta se tuntui vähän kornilta. Taidan tyytyä toteamaan, että blogeista on vaikeaa löytää mitään merkittävää siksi, että merkittävyys on kaikkiaan kovin epämääräinen juttu.

***

Niin, minähän vihaan silittämistä, mutta käyttäisin arvatenkin silitettyjä paitoja, vaikkei naisia olisikaan. Erityisesti siksi, etten ole varauksettoman tyyväinen yläruumiiseeni [eikä nyt pidä ymmärtää väärin: en ole täysin tyytyväinen alaruumiisenikaan].

Niinpä ajattelin aloittaa suuren PA-rannus-ohjelman, jonka lopputuloksena olen viimein rantakunnossa kauden alkaessa joskus elokuun puolivälin paikkeilla. Tiedättehän, sillä tapaa, että ostan jäätelöä vain voidakseni vahingossa pudottaa sitä paidalleni, jolloin minun on aivan pakko riisua se.

Projekti etenee sikäli huomaamattomasti, että en raportoi siitä ennen kuin se päättyy. Tuolloin totean joko onnistuneeni tai epäonnistuneeni. Jäämme jännityksellä odottamaan.

12 on viitsinyt kommentoida:

Hmm, samanoloinen projekti menossa myös täällä vastaavalla raportointimetodilla. Jäämme odottamaan tuloksia.

1/19/2007 06.30.00 ip.  

Nähdään Hiezussa.

Vaporware on muotia nykyään...

Vaporware is software or hardware which is announced by a developer well in advance of release, but which then fails to emerge

1/19/2007 06.39.00 ip.  

ei ole yksittäinen se hetki jona olen miettinyt, kuuluisiko lausahdukselle "blogi(e)n rooli suomalaisessa mediakentässä" itkeä vai nauraa

tosin aluksi pitäisi saada selville, onko kansalaisjournalismista oikeasti puhuttu vakavalla naamalla muualla kuin pinserissä

1/19/2007 07.33.00 ip.  

Elokuun puoleen väliin mennessä rantojen mieheksi. Pis of cake.

1/19/2007 09.29.00 ip.  

Minä en osaa sanoa tuohon koko blogi asiaan oikein mitään, kun olen ihan jälkijunassa ja tekstini ovat karmeita, koska joudun googlaamaan jokaisen sanan viisi kertaa. Esim. ymmärrys eikun ymmärrättömyys eikun ymmerräys eikun jne. Se on kamalaa. Siksi minua ei jotenkin jaksa kiinnostaa tämä blogien merkitys. Tykkään lukea tätä ja tota. Kirjoitan koska se on päälle hyvä ja täällä liikkuu hyviä ihmisiä keitä voi esim tapailla jalkapallon katsomisen merkeissä ja siitä tulee hyvä mieli.
Kohta Minh matkustaa tänne. Se riittäköön kertomaan, että mitä mieltä olen blogeista.

Hei aloita venyttely! Oikeasti.

1/19/2007 11.26.00 ip.  

Näin varmaan viime yönä jotain unia, kun heräsin haikeana kamalaan Saksa-kaipuuseen.

Mutta mikä saa sinut epäilemään, etten venyttelisi.

1/19/2007 11.35.00 ip.  

Mä olen miettinyt, että sitten kun kirjoitan väitöskirjan, niin sen alkuosan quote-sivulle tulee lentävä lause Pitkä kuuma kesä -leffasta:

Naisia tulee ja naisia menee, mut rock'n'roll forever!

1/20/2007 12.59.00 ap.  

"Suomessa on kaikkiaan aika vähän ihmisiä, joiden mielipiteistä jaksettaisiin olla kiinnostuneita. Elleivät he sitten ole tunnettuja jostain asian kannalta epäoleellisesta seikasta entuudestaan".

Tuossa olikin sitten aika pitkälti se oleellinen blogimerkitys-asiassa.

Niin, luetaanko joidenkin meistä mielipiteitä asioista suuremmalla kiinnostuksella ja kunnioituksella, koska jotkut meistä ovat tunnettuja jollain muulla kuin bloggaamisen saralla? No kuunnellaan tietty ja blogeissa ihan sama juttu. Siis se, joka on profiloitunut tiettyyn kirjoitustyyliin tai aihepiiriin ja hilluu parinkymmenen suosituimman joukossa top-listalla, saa maksetun mainisblogin ja sitten sitä alkaa lukea muukin osa verkkoa näyttävästä kansasta kuin me blogi-sisäsiittolan omat pikku mutantit.

Kyllä se voi tuntua epäreilulta, että täällä on niin paljon hyviä kirjoittajia jotka tavallaan ansaitsisivat laajemmankin yleisön eikä minua nyt pelota sanoa sitä.

Bloggaajanhan kuuluu sanoa, kun kysytään, että "mä vaan haluun kirjottaa mun blogia, en mä mitään top-listoja tutki vaikka tietty arvostan jokaista kommenttia ja lukijaa, niinku"

Eiköhän aika monikin meistä lähtisi maksettuun mainosblogiin kirjoittamaan, jos tilaisuus tulisi. Enkä tarkoita, että kaikki olisimme sellaisia(tai tällaisia), vaan ärsyttää tämä välillä niin teennäiseltä haiskahtava vaatimattomuus. Minusta se on aika perusjuttu ihmisellä: jos saa lisää mahdollisuuksia valtaan tai vaikuttamiseen, niin suurin osa kyllä tarttuu siihen mahdollisuuteen.

Enkä minä nyt puhu mistään kansalaisjournalismista, vaan ihan vain omien asioidensa ja mielipiteidensä kirjoittamisesta, niistä syntyvästä keskustelusta ja ehkä jossain vaiheessa jonkinlaisesta vaikuttamisesta.
-minh-

1/20/2007 10.42.00 ap.  

Olen tiivistänyt vastaavat mietteet sanoihin "ihan sama, lopussa kuollaan kumminkin".

1/20/2007 12.32.00 ip.  

Nimellistä kirjoittamista.
Minä tunnen sekä kirjoittajan, että nimen, kun eräälle medialle tehtiin sisältöä.
Kirjoittaja oli sujasanainen ja nopeakirjoittaja, Nimi hidas kirjoittamaan, kiireinen ja vähän vaikea.
Nimi soitti Kirjoittajalle kaksi kolme kartaa viikossa, ja kertoi parikymmentä minuuttia juttuja, joista kirjoittaja teki sitten asiaa.
Nimi tarkisti ja pisti omalla nimellä Medialle.
Media tiesi tämän. Nimi myi, Media myi ja Kirjoittaja pysyi leivän syrjässä kun piti opintojen vuoksi sapattivuoden.

Eikä tämä ole ainut tapaus.

Jos Kirjoittaja olisi kertonut omia asioitaan, ei se olisi ketään kiinnostanut. Ja oikeastaan, jos Nimi olisi kirjoittanut itse, ei sekään olisi ketään kiinnostanut.

Monet varmaan täällä tietävätkin, kuka on kirjoittanut vaikkapa Suomen Omistajan?

1/20/2007 12.43.00 ip.  

Kemppinen taisi tunnustaa 12.10. tämän.

1/20/2007 04.06.00 ip.  

Zepa puhuu asiaa.

Ja jos kysymys olisi "median rooli suomalaisessa blogikentässä" niin kuuluisi itkeä.

1/21/2007 01.56.00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds