Siinä minä olin juuri wc:stä tulleena, kun vessapaperivarastomme tismalleen oikealla hetkellä täydentänyt kämppikseni tuli vastaan. Thanks, man, you kinda saved my ass, saatoin tokaista.
Vaikka ehkä sittemminkin housuni.
[kyllä, se oli wc-huumoria, se.]
***
Katsoimme tänään porukalla Goodbye Lenin -elokuvan, ja tällä kertaa heräsin miettimään, että tuota se tarkoittaa oikeasti, kun vastakkainasettelun aika on ohi.
Minä, joka saan kylmiä väreitä Wiedervereinigung-sanasta.
Vaikka enhän minä tuolloin mitään mistään ymmärtänyt. Tuon ikäisenä minä keksin vielä välilukuja yön pimeinä tunteinani.
[Niin, mitäpä me päiväkirjablogaajatkaan muuta olisimme kuin Alexeja, jotka rakennamme kulisseja, joihin uskoa edes itse. Luomme parhaamme mukaan sellaista todellisuutta, jollaista kaipaisimme. Ja äitimme sentään leikkii olevansa juonessa mukana.]
Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Luomme parhaamme mukaan sellaista todellisuutta, jollaista kaipaisimme. Ja äitimme sentään leikkii olevansa juonessa mukana
Toki! Luuletko, että se omakaan todellisuuteni niin kaksista on? Eläköön kulissit!
Sun äitis kirjoitti...
1/23/2006 07:22:00 ap.