Eee

Ehkä kaiken taustalla on, etten erityisemmin pidä rapo-sanasta. Se on hieman hassua, sillä käytänhän minä ilmoakin. Ja rapparit tapaavat kuulostaa typeriltä.

Ja jostain syystä minua ärsyttää myös blogaajatapaamisen kutsuminen seminaariksi.

Olen ilmeisesti sittemmin kääntynyt intohimoiseksi tosikoksi ja siksi niin tylsä ja tylsistynyt perjantainakin.

[Hiton ja intohi ovat liki anagrammeja, muuten.]

Tai sitten kaikki johtui vain bitterlemon–karpalo-sekoituksistani, joissa ei ollut alkoholia. Luftissa ei myyty minkäänmoista vehnäolutta, mutta pidin paikan ikkunoista.

Ja yrittäessäni selittää ihmisille kuulumisiani, tuntui, että ihmiset eivät olleet erityisen kiinnostuneita kuulemaan. Ja laskiessani itseironisesti leikkiä vaikkapa blogini huonoudesta nykyään, sitä ei pidetty leikkinä. Kukaan ei vastustanut analyysiäni, jonka mukaan olen hiljaksiin siirtymässä reggaesta PA-skaan paitsi ne, joiden mukaan tein sen jo kauan sitten.

Oikeasti olen minä ihan nokkela vielä, kun eilenkin keksin, että Ari Koivunen voi epäonnnistuneen toisen levynsä jälkeen tehdä paluun Spice-Arina. Mistä puheen ollen.

Siellä olisi varmaan ollut monta mielenkiintoista uutta ihmistä enkä minä tullut moikanneeksi kunnolla edes vanhoja.

Kun Haakana sanoi, että se, että toimittaja haastattelee toista toimittajaa, on säälittävyydeltään kuin siskoaan suutelisi ja jatkoin, että tai blogaajan kanssa seukkaisi, tarkoitukseni ei ollut tölväistä seurueessa istunutta Virkanaista, sittenkään.

***

Intouduin muistelemaan muita sanoja, joista en ole koskaan pitänyt.

Lapsena minua ärsytti suuresti, kuinka ihmiset puhuivat norsuista. Minä halusin aina sanoa elefantti.

Olen ennekin kertonut, kuinka en suostunut laulamaan kanna kotiin saakka kevyt kallis taakka, vaan lauloin sen sijaan kanna kotiin asti kevyt kallis lasti. Tuokin laulu ärsytti minua, ei sillä, mutta useimmat laulamamme laulut ärsyttivät. Nyt tuulet nuo viestin jo toivat oli mukavaa laulaa, tosin.

Halusin myös sanoa zeepra enkä seepra, mutta tälle kannalle oli vaikeaa saada tukea.

Erityisen voimakkaasti inhosin seis-sanaa. Minusta tuli sanoa stop. Lapsena, kun kävin mummolassa Helsingissä, halusin päästä ajamaan raitiovaunulla, mielellään illalla, ja kerran kolmosen lenkkiä kiertäessämme small-talkkasin coolisti kuljettajan kanssa.

– Öööy, erilaiset liikennevalot, osoitin sormellani.
– Niin, siinä on nuoli niin kuin mene, viiva niin kuin huomio ja S niin kuin seis, kuski kommentoi.
– Äärgh, raivoisi sisimpäni; se on stop!

Vähän niin kuin JCP huomasi äskettäin ääntään avatessaan, että kaikilla muilla vokaaleilla paitsi e:llä on vakiintunut merkityksensä huudahduksena.

Aa!
Ii!
Oo!
Uu!
Yy!
Ää!
Öö!


Puheeksi nousivat myös muinaiset ihmiset, jotka olivat vähän yksinkertaisia vajokkeja. Mitä vierasta heille näyttikin, he kutsuivat sitä aina omenaksi.

Perunaa sanoivat maaomenaksi (Erdapfel), Appelsiini tarkoittaa alkujaan Kiinan-omenaa ja ananaksenkin leimasivat, höhlät, mäntyomenaksi. Mitä olisivatkaan sanoneet, jos heille olisi näyttänyt vaikka tietokoneen?

***

Varmaan niin kuin radiojuontajat yleensäkin.

– Moi, mun nimi on JCP ja sä kuuntelet meidän radiokanavan nimeä. Seuraavaksi on tulossa kappaleen nimi, mutta sitä ennen toisen kappaleen nimi ja vielä sitä ennen kolmannen kappaleen nimi. Kello on 13 yli yhdeksän ja ulkona on 35 astetta lämmintä.
– Niin, taisi unohtua mainita, että meidät ulkoistettiin Intiaan. Tuolla taustalla kuuluukin norsujen törähtelyä ja

– Eeee, se on elefantti!

***

Ai niin, piti mainita, että 100 naista on älykkäin lukemani sosiaalipornoblogi.

9 on viitsinyt kommentoida:

Meilläpäin "Eee" sillee vähän nousevasti tarkottaa että "Ei kai?" tai että "Niinkö?"

Esimerkki:

1: "Ostin eilen siniset housut"
2: "Eee?"
1: "Joo oli niin hyvä alennus"

- Anne

10/07/2007 10:29:00 ip.  

Minäkin kyselin Luftissa vehnäolutta, mutta tytöllä tiskin takana oli hiukan hatarat tiedot aiheesta.

Ensin hän sanoi ettei tiedä onko heillä, sitten pyysi kertomaan mitä vehnäoluita on olemassa(!), jotta hän voi tarkistaa löytyykö. Lopuksi neiti osoitti kylmäkaappia ja käski katsoa itse, siinä oli kuulemma näkyvillä koko valikoima.

Jäi vähän hämmentynyt olo.

10/08/2007 11:10:00 ap.  

Rapo ON hirveä sana, eikä sitä pitäsi käyttää. Äryttämäänhän se vain alkaa.

10/08/2007 03:30:00 ip.  

Ee-niin kuin emmintä.

10/08/2007 04:05:00 ip.  

Lukijapalaute vastaanotettu. En tästedes kirjoita rapoja.

10/08/2007 08:46:00 ip.  

[Hiton ja intohi ovat liki anagrammeja, muuten.]

Huomattiin myös, että edellinen merkintä sisälsi suoran maininnan ohella takaperoisen piiloviittauksen eBayn huonoon bisnesvaistoon: aasi-iPei.

Kyllä, kuin piru raamattua.

Ja olihan tämäkin merkintä puolillaan palindromeja, otsikosta lähtien.

10/08/2007 09:11:00 ip.  

Hestia, mutta myyjä oli sentään söpö ja laittoi karpalojuomaani limettiviipaleen pyytämättä.

Olen samaa mieltä, että pitkällä eellä on empivä merkitys. Sitä ei vain voi käyttää huudahduksena. Minusta ei kyllä oikein yytäkään, mutta JCP on JCP.

Fum, sinulla on niin outoja juttuja, että sinun kannattaisi aloittaa blogi. Tai tulla edes miittiin.

10/08/2007 09:17:00 ip.  

sinulla on niin outoja juttuja, että

koen olevani vähintään John Forbes Nash, sellaisena maanisena koodinpaljastajana kuin Kaunis mieli hänet esitteli. Ei puutu kuin Nobel-tunnustus epeliteorian kehittäh

Tai tulla edes miittiin.

Eikö siellä olekaan ollut lasinalusia riittäh

10/09/2007 09:13:00 ap.  

Bloggaajatapaamisen kutsuminen seminaariksi on minustakin sangen inhottavan kuuloista. Seminaari ei kuulosta lainkaan rennolta ja sympaattiselta tapaamiselta, vaan tilaisuudelta, johon pitäisi pukeutua paremmin kuin esimerkiksi töihin.

Ja sitähän me miesstripparit emme hyväksy. (Oho, unohdin katkaista lauseen kesken.)

10/09/2007 08:11:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds