Arkistonhoitaja

Nopeastipa meni viikko. Luultavasti nukahdin jonkin päivän ylitse eikä kukaan osannut kaivata minua.

Oikeasti hetkittäin oli jopa kiirettä. Jäänköhän joskus kiinni siitä, etten suotta ole kirjoittanut kysymyksiä valmiiksi ennen haastattelua. Ehkä sellainen kuuluisi asiaan.

***

Minulla oli muka kirjoitettuna just hyviä blogiaiheita, mutten muista enää minne. Ehkä ne jäivät vessan seinään. Jätin aiheet pois edellisestä viestistä, kun sen piti keskittyä kaikessa asiallisuudessaan edes yhteen aiheeseen.

Ai niin, tätä mainosta mietin. [Niin, olen ollut Kaisaniemessä. Te tiedätte, mitä se tarkoittaa.]

ihana arkki


Ihmiset kai saavat jotain kicksejä siitä, että käyttävät kaikkein suosituinta merkkiä. Onko se jonkinlainen turvaa tuova tekijä kaiken epävarmuuden keskellä. Kertokaa te, jotka olette markkinointia lukeneet. Minua moinen lähinnä ahdistaa.

{Tietty sinua ahdistaa – kevät on tulossa.}

Mutta eikö paljon parempi kuvateksti tuohon, missä orava halaa paperia olisi:

Ihana arkki.


***

Pitäisiköhän olla pettynyt median vallattomuuteen, kun Hesari ei onnistu kumoamaan yhtä lakia. Mihin tässä voi enää luottaa.

Olen oikeasti hieman ongelmissa, ketä saattaisin äänestä seuraavissa vaaleissa. {Toisaalta, et ole koskaan saanut ketään läpi eduskuntaan, että väliix?} Rapauttaa vähän uskoa tällainen.

Jos äänestämättä jättävät sanovat, että ei voinut sanoa kyllä tai ei, niin kuinka tämä poikkeaa niistä, jotka luulevat protestoivansa jättämällä osallistumatta vaaleissa?

***

Sitten taas [äh, ei kukaan onneksi sano noin], minusta väki, joka purnaa eläkeiän nostamisesta tarjoamatta ajatuksia, kuinka huoltosuhde sitten korjattaisiin ja pitenevä elinajanodote kompensoitaisiin, ovat perin höhliä.

On jollain tapaa jopa hassua, että eläketulot korreloivat palkkatulojen kanssa. [Niin, maksetaanhan korkeammista tuloista korkeampaa eläkemaksua, mutta eihän korkeampaa veroprosenttiakaan hyvitetän mitenkään.] Luulisi, että eläkkeeseen mennessä ehtisi säästää sen verran, että sillä rahottaisi erikoistarpeensa ja eläkkeellä sitten elelisi siinä kuin muutkin kansalaispalkkalaiset.

[Vaikka kyllähän opintotukikin korreloi tulojen kanssa – joskin negatiivisesti. Mistäköhän se palautusten 15% rangaistuskorko on keksitty.]

Sittenkin mietityttää, että tosiaanko se tyyppi, joka sattuu olemaan puheenjohtajana siinä puolueessa, joka sattuu saamaan eniten ääniä, voi yksin päättää ihmisten eläkeikiäkin. Vain äänestääkö eduskunta tästäkin vielä – inttityyliin ihan opetetulla tavalla.

***


Matkustan päivittäin metrolla kaupunkiin. Junat ovat varsin täynnä, usein ei pääse istumaan lainkaan. Vuoroväliä ei kai juuri voi tihentää nykytekniikalla. Myös kaukojunat tuntuvat olevan varsin täysiä aamuisin ja ymmärtääkseni pullonkaulan muodostaa heikkokapasiteettinen rataverkko.

Mieleeni hiipii karmiva ajatus: onko järkevää suositella joukkoliikennettä, jos siellä ei oikeasti ole kapasiteettia vastata lisäkysyntään. Tiettävästi espoolaisetkin kannattavat metroa etupäässä siksi, että vapautuva bussikaista avattaisiin henkilöautoille.

***

En ole pitkään aikaan oikein seurannut blogimaailmaa. Jätin jopa miitin väliin, vaikka matkustin sentään Helsinkiin saakka Espoon linnastani. Just Sopivastin linkkien seasta löysin sentään pitkästä aikaa uuden tuttavuuden. Kuvitteellisissa keskusteluissa on parhaimmillaan jotain samaa kuin Kysyn vaanissa ja muissa saman henkisissä. Yritystä edes.

3 on viitsinyt kommentoida:

Kysymykset etuk... perhana, pitäisiköhän kokeilla?

3/07/2009 09:37:00 ap.  

Oon miettiny samaa tosta Serlan mainoksesta, että hukattu mahdollisuus. Mutta kai toi yrittää olla niiden slogan - ja siinäkin arkki olis ollut parempi. Eivät vaan osaa.

3/07/2009 09:54:00 ap.  

Toihan on loistava slogan-idea:
Serla - hukattu mahdollisuus

3/07/2009 04:14:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds