Lentokentillä

Lentokentissä on oma viehätyksensä. Niin, ihmisiä kaikkialta välitilassa ei varsinaisesti missään, tietty. Mutta myös maailma, jonne on kerääntynyt keskimääräistä tiheämmin tulevaisuutta. Kuljetushihnoja ja puhuvia vessoja; tällaista minä kuvittelin aina olevan sitten, kun kasvan isoksi. Muistan, kuinka näin ensimmäistä kertaa valokenno-ohjatun pisoaarin Helsinki-Vantaalla hiihtolomalla 1993.

Kameroita, kelloja, koruja, tuoksuja, kalliiksi tehtyä viinaa. Lentokentillä ei ole spurguja. Sikäli ne poikkeavat merkittävästi rautatieasemista. Vessatkin ovat ilmaisia ja siistejä.

Myös käyttäytymisnormisto muuttuu. Yhtäkkiä on sallittua istua lattialla pistorasian vieressä näyttämättä kerjäläiseltä {mitään sallittua ole: sinä olet friikki ihan niin kuin aina ennenkin} tai nukkua retkottaa selkä mutkalla kuin puolittain puistonpenkiltä pudonnut spurgu (kuvassa vasemmalla).

skitched-20080401-145316.jpg


Lennot lähtevät älyttömiin aikoihin aamuöistä, jatkolentoa odottaessa tuhlaa äkkiä puolen päivää, eikä minnekään pääse kunnolla torkuille. Kädensijat estävät pitkälleen menemisen joka ainoalla lentoasemalla. Muutamassa välissä on pöytä, joka tarjoaa mahdollisuuden nukkumiskokemukseen, joka ei ole paljoa ruumisarkkua huonompi.

skitched-20080401-145527.jpg


Mind your step, pauhaa liukuhihna jokaisen ohikulkijan kohdalla. Jalkani puutuvat.

Miksi ne kuuluttavat koko valtavassa rakennuksessa urpoja, jotka ovat myöhässä sen sijaan, että soittaisivat näille. Miksi ne sanovat, että smoking is prohibited, kun eivät ihmiset ymmärrä tuollaista sanaa, sekoittavat sen vielä permittediin.

***

Schipholin kenttä Amsterdamissa ei välttämättä ole suurin, jolla olen ollut, mutta näin pitkää matkaa en ole koskaan kävellyt. Jälleen sain muistaa, että pidän tuollaisista vessoista, joissa ei ole varsinaista ovea, vaan seinä tekee mutkan, jonka jälkeen päädytään lavuaareille. Etenkin, kun olen menossa vessaan matkalaukkuineni.

28032008(002)

Hana oli jokseenkin omituinen. Kahvaa ei voinut nostaa, vaan ainoastaan kääntää. Kääntäminen avasi ensin hanan ja kasvatti sen jälkeen lämpötilaa kuin matkaradion yhdistetty äänenvoimakkuus-/virtakytkin. Toki tuo muoto vihjaa hieman, ettei nostaminen onnistu, mutta en ollut ainoa, joka yritti ensin nostamista. Hämäävää myös, että kylmä oli vasemmalla ja lämmin oikealla. Myönteistä sentään, että käsienpesuun ylipäänsä tarjottiin lämmintä vettä. Edes Saksassa tuo ei ole mikään selviö.

Peili oli jostain syystä asennettu omalla seinälleen, ei lavuaarien päälle.

Tämän portin kuvittelin olevan kiinni, kun se ei auennut. Seisoin paikallani typeränä ainakin viisi sekuntia ennen kuin keksin, ettei se toiminutkaan automaattisesti.


28032008(003)

Burger Kingin [hiphei] ja kahden kahvilan asiakkaat ohjattin maksamaan yhdelle ainoalle kassalle. Myyjä paitsi rahasti, myös puuhaili erikoiskahveja aina kun näytti, ettei jono muuten edennyt aivan tarpeeksi hitaasti.



28032008(004)



Amsterdamin henkeen kai kuuluu, että elektroniikkakaupassa oli laaja hylly aikuismateriaalia. Ne oli ovelasti siivottu piiloon siveellisen dummy-kuoren taakse. Tiettävästi tämä ratkaisu inspiroi sittemmin itse ministeri Lindéniä.

28032008(007)

Nitoja maksoi yli 50 euroa, mutta näytti hienolta. Rei'itin myös:


28032008(008)

28032008(009)


Olisin halunnt ostaa sellaisen lastan, jolla leikataan ylimääräinen vaahto pois Heineken-oluesta. Ei näkynyt.

Sinänsä hauskoja alumiinisia pulloja sentään.


28032008(010)



Kuljettimella seistessäni mietin, että mahtaisi ärsyttää, jos olisin matkalla portille E4. Hijattain Koneella vieraillessani kysyin Aapo Puskalalta, onko sallittua tehdä hihnoja, joissa olisi vain yksi kaide. Hän arveli, että ei ja totesi, ettei ole koskaan tullut ajatelleeksi asiaa. Lupasi sentään patentoida yksikaiteisen kuljetushihnan, jos koodi sellaisen sallii. Tuskinpa sallii, jos muistaa, kuinka hysteerisesti pelkästä päättyvästä hihnasta varoitettiin.


28032008(011)


Pistorasioita ei ollut taaskaan missään. Paitsi tällaisten pelastusrengasyksiköiden takamuksessa. Niistä ei vain tullut virtaa, tuskin pelastusrenkaitakaan. Vartija sentään kyselemään, mitä minä oikein kuvailen.


28032008(013)

Kas tuossa, kentän ainoa julkinen pistorasia, josta saa sähköä. Sijaitsee lähellä porttia E19. Minäkin vielä jokusen tunnin.


28032008(012)


***

Yhden tunnin kauemminkin. Lähtö viivästyi kertomattomasta syystä. Poikkesin odotellassani asemalla olleessa pienessä taidemuseossa, mutta en juuri innostunut. Suolaista teki mieli, eikä kaupassa myyty sopivassa hintaluokassa muuta kuin Pringleseitä. Olisi oltu edes Belgiassa, niin ei olisi tarvinnut hävetä. Suolalla ja etikalla maustettuja lastuja ei taideta Suomessa myydä, ja ymmärrän kyllä syynkin.

***

Kone oli ankeampi kuin Japanin-matkalla viime vuonna. Ei omia näyttöjä, vaan säriseviin vanhoihin CRT-pönttöihin oli tyytyminen. Ruoka oli sentään hyvää ja aterimet terästä. Lentoemännän mukaan Schipholissa ei olla yhtä niuhoja kuin Heathrow'lla. 15-tuumainen MacBook Pro sopisi varmankin paremmin business-luokan pöydälle.

***

Hongkongin kentällä oli wifi niin kuin Justin tiesi kertoa. Onnistuin myös riemukseni aiemmasta poiketen kirjautumaan siihen Nokiallani ja kaipasin joka hetki kotiin jäänyt iPodiani. Aulasta terminaaliin tavaroita hakemaan sinkautettiin sukkelasti metrolla. Mitään hyötyä nopeudesta ei lopulta ollut, sillä passintarkastusjonossa kului yli puoli tuntia. Passiani katsoivat lopulta noin kolme sekuntia.

Kävin vessassa siistiytymässä. Istuin pöntön reunalle avaamaan matkalaukkuani, aikeenani kaivaa esiin partakone ja hammasharja. Operaation aikana automaattisesti itseään huuhteleva pönttö ehti huuhdella itsensä neljästi. Viimein pönttöä käyttäessäni [pääni ei ollut mahtunut lentokoneen lavuaariin, joten en ollut onnistunut suorittamaan hengenpidätysharjoitteitani] pohdin, että olisipa ironista, jos kaiken tämän jälkeen pönttö ei enää suostuisikaan huuhtelemaan.

Ja niin siinä kävi: heilutin kättäni sensorin edessä. Peitin sen ja paljastin taas, mutta mitään ei tapahtunut. Vasta muutaman minuutin jälkeen vesi alkoi viimein virrata.

***

Sen jälkeen kaikki on ollut paljon vaikeampaa. Ensimmäisen kolmen päivän aikana ehdimme asua neljässä huoneessa ja nähdä viisi. Kyllä minä olin henkisesti pieniin hankaluuksiin varautunut, mutta mukaan sattui vielä huonoa tuuria. Toivottavasti tämä tästä.

4 on viitsinyt kommentoida:

Kyl se.

Tuttu reitti. Tuosta sitten vielä Seouliin ja samalla reitillä.

Jokseenkin myös pelottavan samankaltaisia havainnointeja kentiltä.

4/01/2008 11:07:00 ap.  

Olen muuten miettinyt vesihanojen säätölogiikkaa ja tullut siihen tulokseen, että jollen olisi Oraksen harhauttama, pitäisin loogisempana kylmä vasemmalla -järjestystä. Siis kun niinhän se on, että numerotkin kasvavat vasemmalta oikealle ja lämpötilan luontainen kasvusuunta olisi sillä perusteella olisi vasemmalta oikealle.

(Koska tuut takas? Tarvitsetko kyytiä?)

4/01/2008 01:10:00 ip.  

JS, totta, onhan täällä tällainen verkko.

SÄ, puoliltaöin, joten päässen bussillakin. Kännykkäni on rikki, joten en välttämättä vastaa siihen.

4/06/2008 05:06:00 ap.  

Aattelin tulla kumminskin, kun teittiopas näyttää, että bussilla olisit perillä jälkeen kahden jos hyvin käy ja joskus neljän maissa, jos huonommin! Jännitysmomentiksi jää, miten saan yhteyden, jos kännykkäs on rikki!

4/06/2008 10:39:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds