Ei yksin viinistä

Seuraavassa hetkessä löysin itseni Messukeskuksesta täyttämässä rekisteröitymislomaketta ja miettimässä, onko toimialani Suurtalouskeittiö, Ravintola vain Jokin muu.

Aamusella olin perehtynyt mahdollisuuksiin latailla kuvia verkkoon suoraan puhelimesta. ShoZu osoittautui mainioksi ratkaisuksi. Se osaa lähettää kuvia tyypillisiin Flickreihin ja Facebookeihin sekä lisäksi sähköpostin tai FTP:n avulla melkein mihin tahansa. Skitchiin vaikka.

Nopeimmillaan homma käy niin, että kuvan ottamisen jälkeen painetaan OK, ja kuva on verkossa. Kuvanottoproseduuria tämä ei hidasta lainkaan, sillä Nokia vaatii käyttäjää joka tapauksessa painamaan Takaisin, kun kuva on otettu, koska käyttäjät nyt kuitenkin tekevät ihan mitä keksii käskeä. Kaikki sujuu suunnitelmien mu

En ymmärrä viineistä kauheasti, ainakaan ottaakseni osaa ammattilaistapahtumaan, mutta sen verran sentään, ettei tämä mikään pantti ole. Sille, että ihminen käyttää jotain vähän aikaa ja maksaa siitä rahaa, on ihan oma sanansa. Sitä kutsutaan vuokraamiseksi.


Re: 13032008(007)



Lasi oli sentään Riedel, joten siitä ei jäänyt kiinni.

Että tässä sitä nyt olisi, Unkarin viiniä.


13032008(008)

Ja tässä vastaavasti saavi. Kaikille lauluja tunteville.


13032008(009)



Laajasta tarjonnasta nostaisin esiin tämän Vuoden viini -vertailussa [joskin eri vuosikertaisena] pärjänneen portviinin. Pähkinäinen jälkimaku oli jännä.

Re: 13032008(014)




Fazerin ständillä yhdisteltiin suklaata ja viiniä. Tämä makea kuohuviini oli kiinnostavasti sopivasti hapokasta, ettei lopulta mennytkään liian äiteläksi.

13032008(015)


Champagne is a serious beverage: at its best it is something to
be savored and pondered, like a serious love affair. But spumante
is light and innocent, more like a teenage romance. One makes a
statement; the other is just pleasant and refreshing.

Valitettavasti en saa selvää etiketistä niin, että onnistuisin löytämään tuota mistään. Tietääkö joku, mistä on kyse? Tuollaisten vartaiden kanssa sitä tarjottiin:


13032008(016)


Vastaan tulleista kokemuksista en osaa paljoa sanoa. Jossain välissä pohdimme, että sukkela operaattori olisi voinut tehdä Hurtta Collectionit ja tarjota 200 tekstaria kuussa sisältävää liittymää Ikelle. No, ehkä GSM Suomi tekee sen kohta.

[Sinänsä hassua, että koiranvaatteita googlaamalla ei meinaa Hurttaa löytää vieläkään.]

Jos joku ei ole vielä lukenut, niin Harmaa hattuhan julkaisi nuo tekstarit jo ennen Hymy-lehteä.

Re: 13032008(018)

Tuollaisessa omalaatuisessa keramiikkapullossa säilöttiin likööriä, joka maistui kovasti Fernet Brankalta. Tai ehkä ennemmin Mentalta, vaikken osaa äkkiä sanoa, mitä eroa niillä on. Kerran join 2 senttilitraa Fernet Mentaa Air Berlinin koneessa. Se maksoi euron. Lueskelin esitteestä, että Air Berlinillä on Euroopan uusimmat lentokoneet. Sitä ei moni arvaisi. Olin palaamassa kotiin. Harmitti vähän, mutta ei auttanut.

Haluaisin palata moniin hetkiin ja huomaan, että muistot väljähtyvät, ellei niitä säännöllisesti pöyhi. Kun lukee vanhoja tekstejä ja suree ymmärtäessään, ettei enää tavoita tunnetilaa, jonka ne joskus herättivät.

Kohta istuin kuuntelemassa Peter Nymanin isännöimää paneelikeskustelua Suomen alkoholipolitiikasta. En ole tainnut ennen nähdä Peteriä livenä. En täysin ymmärrä, mistä hänen kulttimaineensa armoitettuna juontajana kumpuaa, mutta ihan sujuvasti tuo keskustelu toimi, ei siinä. Minusta ne ruskeat kengät eivät aivan istuneet asuun, vaikka vyö ja solmio oli niihin mukautettu.


Re: 13032008(022)

Tai ehkä kaikki johtui vain lahkeista.

Piristävästi keskustelijoilla oli voimakkaasti toisistaan eroavat kannat aiheeseen. Toisessa ääripäässä oltiin vetämässä keskiolutta kaupoista Ruotsin malliin. Toisessa todettiin, että jos hinnan ja saatavuuden kanssa temppuilu toimisi, Suomi olisi kaiken järjen mukaan Euroopan raittein valtio.

Taipuuko raitis-sana noin [vrt. kallis]? Suomi on yhtäkkiä kamalan vaikeaa. Viime viikolla tuskailin, kun en osannut johtaa hirviö-sanasta hirviöiyyttä [?] kuten koirasta koiruutta. Vai eikö kuulukaan voida; onko koira poikkeus? Ankkuus, kissuus, joutsenius.

Nousipa esiin sellainenkin fakta, että Suomen kokonaisalkoholinkulutuksesta Alkon myymää on noin puolet. Tätä tietoa tulkitsivat molemmat näkökannat omasta kulmastaan. Liberaalimman politiikan mukaan: jos Alko kerran kontrolloi vain kolmannesta kulutetusta alkoholista, sillä tuskin on sellaista säännöstelyvaltaa, jolla olisi merkitystä, ja näin monopolin merkitys murenee, ellei sitten huomioida valtion viinamyynnillä keräämiä tuloja.

Todettin, että on kaikkiaan omituista, että valtio on ottanut tehtäväkseen laajamittaisen viinanvalmituksen. Eihän valtio valmista tupakkaakaan – ja tupakan käyttö on onnistuneesti saatettu laskuun. Kuulemma huippuaikoina alkoholin osuus valtion budjetista oli neljännes, 90-luvun alussa vielä 10 prosenttia, enää muutamia prosentteja.

Toisella puolella taas tulkittiin, että jos puolet absoluuttisesta alkoholista kulutetaan jo nyt keskiolutta kittaamalla, jakeluverkosto on mitä ilmeisimmin keskeisessä roolissa eikä näin voi ajatellakaan, että saatavuutta tästä parannettaisiin.

Tupakka-argumenttiin kommentoitiin, että vähenisi juominenkin, jos se sisätiloissa kiellettäisiin.

Samalla esiin nousi myös, että ravintola-anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta pienenee jatkuvasti. Näin siitä huolimatta, että hyvien suhdanteiden ja kulttuurin muuttumisen myötä ihmiset käyvät ravintoloissa enemmän kuin koskaan.

Minä kun en ole poliitikko, saan ajatella vain itseäni. [Vai oliko sen päinvastoin.] Minua ärsyttää suomalaisessa alkoholipolitiikassa erityisesti kaksi asiaa: laatuoluiden panttaaminen Alkossa vain siksi, että ne sattuvat ylittämään mielivaltaisen voimakkuusrajan sekä älytön rajoitus alkoholin myyntiajalle.

En millään jaksa uskoa, että me hienostelijat, jotka haluamme tärkeillä vehnäoluella, ratkeaisimme ryyppäämään, vaikka juomaa saisi poikkeamatta Alkoon. Kun Alkoon taas tulee lähteneeksi, saattaa mukaan poimia muutakin. Jotenkin tuntuu kuin määritelmässä olisi menty tekniikan ehdoilla – enemmän alkoholia tarkoittaa vaarallisempaa – sen sijaan, että olisi mietitty, minkä tyyppisistä käyttäjistä on kyse.

Toinen älyttömyys on, että kello yhdeksän jälkeen ei ole sallittua ostaa olutta ilman, että pullon avaa heti. Tarkoituksena on kai ajaa ihmiset baareihin, sillä baareissa on turvallista ja valvottua eikä humalainen häiritse toisia ihmisiä. En tiedä, miksei olisi yhtä todennäköistä ajatella, että selvä, eivät myyneet olutta, lähdenpä tästä kotiin hörppimään giniä.

Keskustelun loppuhuipennus jäi näkemättä, sillä poistuin kolmen vartin jälkeen kohti Gastro-messuja.

***

Fantan ständillä purnasin, että noin viisi vuotta sitten markkinoilla ollut herkullisen kirpeä sitruuna-Fanta on vedetty myynnistä. Muistatteko? Se oli väriltään hieman vihreämpää kuin sittemmin kauppoihin tullut Shokata.

Edustaja lupaili, että kuuntelevat kyllä asiakkaitaan, mutta periaatteena on, että maut kiertävät. Mainitsin Japanissa juomastani viinirypäle-Fantasta. Hän oli maistanut samaa Brasiliassa ja totesi, että sitä on odotettavissa kauppoihin vielä tänä vuonna.

Tarjolla ollut mango on myös väliaikainen maku, mandariini sen sijaan säilyy. Kommentoin, että on äärettömän turhauttavaa löytää maku, josta pitää ja sitten luopua siitä. Hän sanoi, että voi voi.

Mutta niin, jos tämän blogin kommentteihin ilmestyy muita sitruuna-Fantaa kaipaavia, minä rupean vaikuttajaksi ja perustan aiheesta ryhmän Facebookiin.


13032008(024)




13032008(025)

Marlin tiskillä maistatettin uutta smoothies-tyyppistä hedelmäjuomaa. Taustalla taas on mehupohjainen kupliva juoma, makuina vadelma ja omena. Riemukseni omena muistutti Saksassa suosikikseni noussutta Apfelschorlea, tavanomaista limonadia happamampaa, mutta makuvissyä voimakkaammin maustettua juomaa. Tuote on aika lähellä sitä omenaista mainoskuvissa virtsanäytettä muistuttavaa vissyä, muttei aivan.

Vaasan ständillä kävin kitisemässä, miksi Suomessa myydään vain kurjia muovipussisämpylöitä, ja rapeakuoriset herkulliset maksavat liki euron, jos sellaisia sattuu ylipäänsä olemaan. Ständi oli keskittynyt pakasteisiin, joten emme saaneet asian selvyyttä. Hyvää pakasteviineriä kylläkin. Paketissa seuraa mukana sokeritöhnä, jolla leivoksensa voi kuorruttaa.

13032008(031)



Beofood on suomalainen kebab-lihatoimittaja. Hyökkäsin paikalle kysymään, miksi suomalainen liha ei ole sellaista hyvää niin kuin Keski-Euroopassa. Edustaja kertoi, että keskieurooppalainen kebab-varras ladotaan käsin kokolihan kappaleista, kun taas Pohjois-Euroopassa on käyttöön vakiintunut jauheliha, ja väki on tottunut tähän makuun. Hän arveli, että jo vartaan valmistus olisi ihmistyövoimaa vaativana Suomessa liian kallista.

Eteläisimpään Suomeen saapuu osa lihasta ulkomailta, joten ehkä tässä olisi toivo. Enpä ole tullut huomioineeksi, millaista kebabia Virossa tarjotaan.

Jos blogin kommentteihin ilmestyy muita kunnon kebabia kaipaavia, lupaa ryhtyä vaikuttajaksi ja perustaa ryhmän Facebookiin.

Beofood toimittaa lihat Pirkan kebabtuotteisiin ja esiintyy vastaavasti Inexin pakastealtaissa omalla nimellään. Yksittäistä ravintolaa mies ei osannut suoralta kädeltä mainita, sillä he eivät ole yhteyksissä ravintoloiden kanssa suoraan.

Kyselin vielä kebabin historiasta Suomessa. Kuulemma Beofoodin perustaja ja toimitusjohtaja Ahmet Basaranoglu tuli Suomeen jo 70-luvulla ja perusti 80-luvun alussa Suomen ensimmäisen kebab-ravintolan. Sittemmin hän alkoi myydä lihaa muillekin, ja Beofood perustettin 1993, kebabin valtavirtaistumisen kynnyksellä.

***

Sitten lähdin kotiin.

13 on viitsinyt kommentoida:

"Suomi olisi kaiken järjen mukaan Euroopan rattein valtio."

Ei se ainakaan rattein taida olla?

Hirviöys. Hirviyys. Hrvatska.

Näkemäni hirvi edusti hirveyttä puhtaimmillaan?

3/13/2008 11:15:00 ip.  

Täytyy tehdä virheitä nykyään, jotta saisi kommentteja, sillä ainoa kyllin vahva motivaattori nykyihmiselle on tilaisuus päästä pätemÄH

Siinä luki ensin vahingossa raittiin. Sitten korjasin sen ratteimmaksi. Rattikansaahan sitä ollaan, brum brum.

Vaikka minusta lapsena autot sanoivat lähinnä niiiiiiiijouh.

3/13/2008 11:21:00 ip.  

Viinirypäle-Fanta oli ihanaa! Kuten myös strawberry- ja banana-Fanta, ne pitää kaikki saada Suomeen (ja myös light-versioina).

Niin, ja kokolihakebab tietysti myös, heti ja pian.

Pitääkö jonnekin muuallekin allekirjoittaa?

3/14/2008 12:25:00 ap.  

omena muistutti Saksassa suosikikseni noussutta Apfelschorlea, tavanomaista limonadia happamampaa, mutta makuvissyä voimakkaammin maustettua juomaa.

Siellä kun asuin, tapasin tehdä janooni koti-Schorlea halvasta tölkkiomenamehusta ja halvasta hapotetusta kivennäisvedestä, suunnilleen suhteessa fünfzig-sechzig. Nullachtfünfzehn, eben. Kuitenkin hyvää ja lisäsokeritonta. Oleellista tietysti, että juoma on ennen nauttimista kunnolla jääh

3/14/2008 12:29:00 ap.  

Fanta lemon o/

Ilmankos sitä ei enää kaupasta löydy. Höh.

Vastaavahko ryhmä löytyi jo feisbuukista mikä jotenkin saa kaiken tuntumaan aika... hölmöltä. Äh, väärä sana, mutta sinnepäin. En liittynyt. Etkä sinä perusta uutta ryhmää. Niin se vaan menee.

3/14/2008 04:21:00 ip.  

Qimki, niin, minä mitään perusta. Kunhan uhosin. Enkä osaa sanoa, ollako tyytyväinen vai surullinen, kun ryhmä on jo olemassa eikä juomaa siltikään kaupassa.

3/14/2008 04:26:00 ip.  

oisko sulla fanta pisteesä useampaa kuvaa vai vain tämä yksi? aiheesta poiketen tosin.. mutta hyvä blogimerkintä, itse olin töissä kyseisillä messuilla (en tosin fantalla)

3/15/2008 03:27:00 ip.  

Anonyymi, kiitos.

Hmm.. eipä ole valitettavasti kuin tämä kuva, kun tyttö oli minusta ihan kyllin sievä tässäkin.

3/15/2008 03:32:00 ip.  

Plääh, itse en päässyt ammattilaispäiville kun olin tuolla Lapissa edustamassa. Toivottavasti oli mukavaa, kyllä sitä tutuilta esittelijöiltä yleisöpäivänäkin ilmaisen hiprakan sai - ei siinä mitään - mutta olisi ollut kiva päästä messuille ilman yltiöpäisen humalaista sankkaa väkijoukkoa.

3/15/2008 07:48:00 ip.  

alkoholin myyntiajat ovat aivan kohtuullisia - koko päivä on aikaa ostaa niin vidusti viinaa ja kaljaa kuin ikinä haluaa.

oluen voimakkuuden rajat ruokakaupoissa on erinomainen rajoitus. kohta olisi joku vonkumassa viinejäkin kauppoihin, kun on vahvoja oluitakin, ja kun on viinejä, niin vahvoja viinejä myös, ja mietoja viinoja, ja lopulta kossua k-kauppaan. hyvä että raja on päätetty laittaa n. 5 tilavuusprosenttiin. väkevämmät on niin helppo hakea kaupasta.

jokainen on tietysti pahoillaan, että joudut hakemaan väkevämmät laatuoluet alkosta. näe se yhteisenä hyvänä ja vahvuutena, älä tuomitse lainsäätäjää.

3/16/2008 10:22:00 ap.  

Paha miedon oluen ysävä, huomaat kai, että argumentaatiosi perustu yksinomaan kaltevaan pintaan.

Sanoin ensinnäkin puhuvani omasta näkökulmastani, kun en ole poliitikko. Minun näkökulmastani se, että joudun rahtaamaan haluamani tuotteet kaukaa on kiistatta huonompi juttu kuin se, että saisin ne lähempää. Ellei sitten aleta väittää, että hyötyliikunta on vain hyväksi tms.

En osta raakaa viinaa edes kuukausittain eikä se paina paljon, joten en pidä välttämättömänä viinan saamista lähettyville. Uskon myös, että viinan myyminen kaikkialla saattaisi lisätä ongelmia ja olisi näin minunkin kannaltani huono juttu.

Sen sijaan yritin sanoa, että oluen myyminen kaikkialla ei lisäisi ongelmia, ja näin minusta tuntuu, että nykyinen käytäntö vaikeuttaa minun elämääni tuomatta kuitenkaan mitään hyötyjä, kun taas viinan rajoittaminen vaikeuttaa sekin minun elämääni, mutta tuo sentään hyötyjä.

Jos siis oletetaan, että sinun porttiteoriasi ei päde. Tekstinihän juuri sanoi, että tuollainen porttiteoria on höpsö. Nyt on päätetty, että olutta myydään ruokakaupoissa. Miksi näin en voitaisi sanoa tuijottamatta prosentteihin?

Minä en todellakaan ymmärrä, miksi on hyvä, että raja on arvottu juuri viiteen prosenttiin kuin korkeintaan suomalaisen panimoteollisuuden näkökulmasta.

Aikarajoista, niin, ihmiset perustelevat sunnuntaikauppaa aivan samoin. Missä menee raja, jolloin asiaa saa pitää ongelmana? Jälleen kerran rajoitus vaikeuttaa elämääni, ja minun on vaikeaa hyväksyä sitä, kun sen minulle tuomat hyödyt vaikuttavat löyhästi perustelluilta.

3/16/2008 11:17:00 ap.  

no hyvä oli yritys. olen vain pettynyt kun tuo toinen ei siinä niin hyvin kuvassa näkyny.. ;)

3/16/2008 02:02:00 ip.  

Mukavia kuvia Winestaten/Fasun yhteistiskiltä, oikea käsivarteni taisi päästä kuvaan.

Ko. kuohari on Italialainen Dolce Canto, jos et vielä ole sitä paikallistanut. Löytyy pitkäripaisen normaalivalikoimasta vajaan 8 e:n hintaan. :)

4/17/2008 08:35:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds