Sisäinen sosialisti

Tämä ei ole varsinainen merkintä. Viimein muistaessani tulin vain kysymään yhden kysymyksen. Törmäsin taas hiljattain lehdessä tämän tyyppiseen virkkeeseen:

Saksa on Euroopan suurin maa, jossa on hitoikseen autoja.

[Oletetaan tässä, että Venäjä ei kuulu Eurooppaan, koska eihän se nyt vain kuulu.]

Onko tuollainen virke oikein? Voiko relatiivilauseita läiskiä suomessa loppuun kuin määreeksi ilman, että ne sitovat mihinkään? Englannissahan relatiivilauseen sitovuutta indikoidaan varsin härömäisesti pilkutuksella. [Flashback lukiosta: kuinka tuhahtelin urpoille, jotka pilkuttivat that-sanan.] Voisiko olla niin, että jokin muu maa on Euroopan suurin, mutta Saksa on suurin sellainen, jossa on hitoikseen autoja? Niin minä tuon joka tapauksessa ymmärrän.

Jos haluttaisiin antaa autohuomio ikään kuin lisätietona, minusta kuuluisi sanoa:

Saksa on Europan suurin maa, ja siellä on hitoikseen autoja.


Toivottavasti Saara tai joku muu osaa vastata.

***

En muista, olenko kirjoittanut tästä aiemmin, mutta kirjoitanpa taas. Löysin sisäisen sosialistini. Yksi tämän blogin suosituimmista hakusanoista on iso suomen kielioppi tai kielioppi eri muodoissaan. Kävijät saapuvat blogini alkuaikojen parodiaan paljolti siksi, että verkossa ei ole kunnollista, kattavaa kielioppisivustoa.

Teoksesta kerrotaan
: Iso suomen kielioppi on valmistunut Kotuksen ja Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen yhteistyön tuloksena.

Kotuksesta edelleen: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus (ruots. Forskningscentralen för de inhemska språken, pohjoissaameksi Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš, romaniksi Finnosko tšimbengo instituutos) on Suomen valtion kielitieteellinen tutkimuslaitos

Jos toes on tehty julkisin varoin – niin kuin tietty syytä on – miksei se ole saatavilla ilmaiseksi verkossa? Luulisi, että suomalaisten kielitajua avittaisi, jos lähdeaineisto olisi saatavilla siellä, missä kirjoittaminenkin enimmäkseen tapahtuu. Ei asioita tule tarkistaneeksi, jos se edellyttää kirjastossa käväisemistä.

Samaan tapaan minusta olisi mielekästä jakaa verkkoon Kielitoimiston sanakirja, joka on täydennetty versio Suomen kielen perussanakirjasta 90-luvun alusta. Minä satuin saamaan Suomen kielen perussanakirjan yo-lahjaksi, mutta kaikki eivät ole yhtä friikkejä. Tämän kannalta toivo taitaa kyllä olla turha, sillä oikeudet on ehditty myydä, ja sähköistä versiota saa näemmä ostaa 150 euron hintaan.

Tuote on tarkoitettu "jokaiselle suomen kielen käyttäjälle", mutta jokainen tuskin on valmis maksamaan sanakirjasta 150 euroa – saati käyttämään Windowsia. En sitten tiedä, onko tuo toteutukseltaan yhtä huono kuin saman firman MOT-sanakirjat. Kaikkiaan tietty kohtuullisen 90-lukuista julkaista sanakirja CD-levyllä.

Ketä varten noita ohjeita oikein kootaan – ei kai ainakaan käytettäväksi? Mitäköhän olen ymmärtänyt väärin, voisikohan asialle tehdä jotain, ja millainen tilanne mahtaa olla muissa maissa?

10 on viitsinyt kommentoida:

Moi!

Olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta kotuksen materiaalin ilmaisuudesta. Samoin heidän mainio Kielikello-lehtensä olisi syytä julkaista maksuttomasti netissä tai ylipäätäään edes julkaista webissä. Ryhdypä ajamaan tätä asiaa! Sulla on varmaan verkostoja, joiden kautta saisit asiaa eteenpäin. Suomen kielen puolesta!

Terv. Säännöllinen blogisi lukija

2/24/2008 09:58:00 ap.  

Kannatan Kotus-materiaalin ilmaisuuutta; en kannata kytköstä Kielikoneeseen, jota taas en kannata muutenkaan. Käytännössä kai pitäisi vaatia älyttömästi lisää rahaa Kotukselle opetusministeriöltä.

Tässä yhteydessä voisi ehkä mainostaa "Yucca" Korpelan ilmaista Nykyajan kielenopasta.

Toisinaan Korpela ns. tietää paremmin, mutta jos opas poikkeaa virallisemmista kielenhuollon suosituksista, syy tulee perusteltua ja myös vallitseva käytäntö esiteltyä.

Kyseessä on netin laajin kieliopas, jossa akuuttia viittausongelmaa saatetaan käsitelläH

Tämäkin kohta tarjonnee lähinnä ratkaisuksi jakamista useaan osaan.

2/24/2008 11:44:00 ap.  

Korpela on tosiaan kova jätkä. Jätin mainitsematta hänet, jotta ongelma näyttäisi vakavammalta. Oikeasti kai kuuluisi kysyä, mihin tarvitaan Kotusta, kun Korpela on olemassa...

Linkkaamallasi sivulla ei sittenkään minusta ollut vastausta varsinaiseen kysymykseeni. Siellä pohditaan lähinnä korrelaatteja, muttei niinkään sivulauseen merkitystä. Vai?

Olisi kaikkiaan jännää tietää, paljonko Kielikoneen cd-levyä myydään. Luulisi, että ihan bisnesmielessä voisi olla mielekästä myydä tuota oleellisesti halvemmalla ja tuoda se tavallisten ihmisten ulottuville. Kyllä minä parikymppiä maksan helposti hyvistä ohjelmistakin, joten miksi en sanakirjasta.

(Mac OS X:n mukana tulee oiva englanninkielinen sanakirja. Ideaalimaailmassa suomen sanasto lisättäisiin tuohon ohjelmaan, että hups vain.)

2/24/2008 12:10:00 ip.  

Ylioppilaaksi tulosi aikoihin hain Suomen kielen perussanakirjaa ensisijaisesti sähköisenä versiona, vasta toissijaisesti kirjamuodossa (koska sammakko tuntee nutipäänsä). Just tuo Mac-yhteensopimattomuus sai sitten päätymään kirjasarjaan.

(Minun lapsillani on aina ollut oudot lahjatoiveet. Kuinkahan moni muu on esimerkiksi toivonut ja saanut rippilahjaksi ruustukin? No, olen minä paraskin puhuja, kun itse aikoinaan toivoin ja sain vastaavaksi lahjaksi Vänrikki Stoolin tarinat ja kansalispuvun!)

2/24/2008 01:17:00 ip.  

Huomasin, että upea Kultainen Megafoni -ehdokkuuskuvani on lakannut toimimasta (kuten yläpalkkini ja sinun avoin pääsi). Yritin uppia sen uudestaan Blogger-profiiliini ja testaan nyt onnistumistani.

2/24/2008 01:26:00 ip.  

Kirjat näyttävät tietty styleltä hyllyssä. Cityssä oli hiljattain humoristista yrittävä miniartikkeli kirjoista, joita uskottavalla ihmisellä tulee olla kirjahyllyssään. Oli vähän hupaisaa, että mukaan oli päässyt vanhentunut Nykysuomen sanakirja puolen vuosisadan takaa.

[Ei sillä, olihan mukana Raamattukin.]

Kaikki tietävät Nykysuomen sanakirjan. Kukaan ei tiedä Suomen kielen perussanakirjaa eikä, oliko se sittenkin Perussuomen sanakirja. Tiedä sitten, miksi noin hyvä brändi on jätetty pölyyntymään.

2/24/2008 01:33:00 ip.  

Kiinnosti tuo esimerkki, koska vastaavia tulee oikoluettua ja kömpelöityä itse. Selkäranka määrää kokeilemaan eri sanajärjestyksiä, jotta selkenee virheen vakavuus ja paremmat vaihtoehdot.

Tämä esimerkiksi tuntuisi käyvän laatuun:
Euroopan suurin maa on Saksa, jossa on hitoikseen autoja.

Eri asia muuttaako tuo sävyä tai heittääkö painon väärin. Vaikea kuitenkin uskoa, että olisi haettu mainitsemaasi tapaa ymmärtää virke.

2/24/2008 03:50:00 ip.  

Iso suomen kielioppi ei ole normatiivinen kielioppi, vaan laaja deskriptiivinen kuvaus suomen kielestä. Sieltä ei siis saa apuja kielenkäyttöongelmiin, joiden perässä googlettajat oletettavasti liikkuvat sinunkin blogiisi. Teos kiinnostanee lähinnä tutkijoita ja alan ihmisiä. Opuksella on laajuutta 1 600 sivun verran, joten sen verkkokapasiteetti olisi mielipuolinen netissä selattavaksi, etenkin kun opuksen kirjasinkoko on monin paikoin pikkiriikkistä. Tutkijat oletettavasti lukevat mieluummin paperiversiota.

"Yucca" Korpela on kyllä yritteliäs, kuten insinöörit usein ovat. Suomen kielen auktoriteettius on kuitenkin mieluummin muualla kuin insinöörin taskussa. Mm. vierassanoista "Yucalla" on joitain hyvinkin omaperäisiä ja jopa vanhanaikaisia käsityksiä. Mutta, ellei kielellä ole väliä, luottakaa kaikin mokomin "Yucan" tuotantoon tälläkin alalla. Onhan siellä enimmäkseen osumia.

3/01/2008 02:48:00 ip.  

Iines, ok, en ole teosta itse nähnyt.

Sinänsä minusta on vähän hupsu argumentti, että koska aineistoa on paljon, sitä ei kannata laittaa nettiin. Minusta netti nimenomaan toimii silloin, kun aineistoa on paljon. Moniosaiset tietosanakirjat ehkä näyttävät edustavalta hyllyssä, mutta käytettävyydeltään Wikipedia on linkityksineen ja hakuineen ylivoimainen.

Sattuneesta syystä en pidä insinööristereotypisoinnista, enkä Yuccaakaan aivan tavalliseksi niputtaisi, vaikka olen itsekin törmännyt joihinkin omituisiin näkymyksiin hänen aineistossaan.

Ja niin, soisin, että myös kieli-ihmiset olisivat yritteliäitä, että saataisiin asia kuntoon. Muuten auktoriteetti jää insinöörin taskuun.

3/01/2008 03:10:00 ip.  

PA: kotusta tarvitaan tietysti Yucan vastapainoksi. Jonkun pitää olla väärässä kun Yucca on aina oikeasssa.

Iineksen vastenmielinen yritys varastaa Yucan glooriaa itselleen ja insinöörikunnalle täytyy jättää omaan arvoonsa. Kyllä kaikki tietävät Yucan olevan humanoidi, kolmen vuoden maisteri kaiken lisäksi.

3/10/2008 11:23:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds