Ennen kellonsoittoakin voi

En ole vielä aivan päässyt siihen pisteeseen, että olisin oikeasti tehnyt jotain, mutta sentään siihen, jossa sanoin itselleni yhdeltätoista, että menepä nukkumaan, niin jaksat aamulla sitten.

Ja noinpa heräsinkin vallan virkeänä puoli kuudelta. Olin tästä niin riemuissani, että päätin lähteä aamu-uinnille. Matka ei sinänsä ole pitkä, mutta kovin harvoin sittenkään jaksan ryhtyä moiseen.

Siinä minä katselin varpaitani ja mietin, kumpi se mahtoikaan olla, jonka loukkasi viime syksynä. Kerrassaan oivaa, kuinka tuo varvas, joka haisi kalmolta ja sattui jokaisellla askeleella sekä erityisesti niiden välissä, on lopulta aivan itsekseen parantunut taas ihmisen näköiseksi.

Jälleen näyttää siltä, ettei asioille kannata suotta tehdä yhtään mitään. Odottelee vain kaikessa rauhassa.

***

Lupasin kirjoittaa arvostelun teekkarispeksistä, jonka viimeistä näytöstä kävin katsomassa viikko sitten maanantaina. Näytelmä Hovimestari on syyllinen kertoi tarinan Poirot'sta, Holmesista, Marplesta, Columbosta ja CSI-hyypästä sekä Agatha-tyttösestä, joka mieli kirjailijaksi.

Murhia tapahtui toisen perään, ja hovimestari vaikutti tietäväiseltä. Paikoitellen se oli kovinkin hauskaa. Esiin nousivat etenkin Holmesia esittäneen Juhani Laaksosen pirteät ja nopeat omstart-reagoinnit.

En näe mitään, Holmes sanoi käsikirjoituksen mukaan.
Omstart, lisää vaivoja, yleisöstä tilattiin.
Noo.. vähän ummettaakin. Tiedättehän tämän no shit Sherlock -oireyhtymän.

No shit varmaan pyöri mielessä jo valmiiksi, mutta tuohon se ei olisi tullut ensimmäisenä mieleen [vaikka kuinka selitetään, että improtessa kuuluu tehdä ilmeinen, minusta moinen puolittainen puuntakaisuus toimii paremmin]. Kun YIT:n mainos valtasi lavan, joku purnasi yleisöstä Maksettu mainos. Ja hyvin, Columboa näytellyt Aki Tilli kuittasi.

Laulujen sanoitukset eivät kaikki tietenkään kelvanneet kaltaiselleni nillittäjälle. Avaat sydämeni oli varsin onnistunut tuotos.

Niin taitavan teet sektion,
vaan tiedätkö, miss mun sydän on.
Oon kohde vielä lämmin.

Kuulin vahingossa on kohde vielä lämmin, ja minusta se olisi toiminut paremmin niin. [Niin, ostin käsiohjelman, kun äiti opetti, että kuuluu ostaa, niin on jotain, mistä kirjoittaa aineensa.]

Fifi-koiraa esittäneen Jaana Vapaavuoren nimeä tajusin etsineeni ennenkin, ja tokihan Agathan roolin Kirsti Larja on vallan upea. Joku voisi kritisoida häntä ylinäyttelemisestä, mutta kun hän on oikeasti tuollainen.

En sittenkään ymmärtänyt, miksi Poirot'n liivin alin nappi oli kiinni. Tämä on varmaan sitä teekkarihuumoria.

Seuralaiseni kommentoi myös, että toisin kuin yleisesti kuvitellaan ja näytelmässäkin väitettiin, kuolema ei kuittaa univelkoja, sillä kuittauksen tunnusmerkit eivät täyty.

***

Soneran uusiin Minun Sonera -liittymiin on saatavilla monenmoisia vapaavalintaisia palveluita, tiettävästi myös kielitoimiston verkkopalvelu nimeltään Minun Possessiivisuffiksi.

Johan Microsoftkin ehti ymmärtää, kuinka naiivilta ja typerältä My Computer, My Music ja My Zero-day Vulnerability näyttävät ja poisti turhat etuliitteet Vistasta, joten nyt on hyvä hetki iskeä kiinni.

{Sinulla se on Soneran dissaaminen verissä. Wonder why.}

1 on viitsinyt kommentoida:

Sitkeän huhun mukaan maailman ohuin kirja olisi yhä Anssi Kukkosen Minun käyttämät possessiivisuffiksit.

(Liittyykö vahvistustunnus bjswlans jotenkin Soneran langattomiin palveluihin?)

4/26/2007 02:43:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds