Kaiken tämän jälkeen

Turha selittely on rasittavaa etenkin blogeissa, mutta korostetaan nyt varmuuden vuoksi jälleen, että elämä on tositapahtuviin perustuva juttunsa ja tänne yhdistellään paloja sieltä täältä. Eikä tästä ole tulossa ihmissuhdeblogia ainakaan niin kauan kuin blogin kirjoittajalla ei moista ole. Ollos huoleti, Saara.

Enkä minäkään edelleenkään jaksa olla erityisen huolissani. Kun katsoo vaikka vuoden taaksepäin, näkee, että tässä on tultu varsin pitkä matka: rintaani on nimittäin aivan yllättäen kasvanut jo toistakymmentä karvaa. Kyllä minunkin testosteronin tuotantoni tästä alkaa.

[Äiti sanoi aina, että älkää sitten koskaan ruvetko tuollaisiksi kusipäiksi kuin isänne. Ja minä hölmö menin uskomaan.]

***

Kotimaasta. Suomessa toimitettiin vaalit, ja minä tällaisena patamustana houkkana kehtaan myöntää, että olen tyytyväinen tulokseen. Niin juntti en sentään ole, että ehdokkaani olisi päässyt läpi. En tiedä, mitä tulos tarkoittaa, mutta minusta muutos on aina kiva juttu ja Heinäluoma yhäti ärsyttävä.

Meidän viestimme ei mennyt läpi. Voi itku. Tuohan on melkein kuin sanoa, että naiset eivät tajua minua, vaikka oikeasti olen, hei, tosi hyvä tyyppi. Kuule, Eero, voi olla, että viestisi meni läpi, mutta sitä ei haluttu kuulla. Tervetuloa kerhoon.

[Nyt kyllä, saatana – Saara]

Sittenkin hupsuinta, kuinka televisiokuvissa kaikkein murtuneimmalta näytti Heinäluoman vaimo. Kenties hän oletti, että pääministereitä pidetään automaattisesti läntisen Linnunradan seksikkäimpinä miehinä ja mietti, että olisi aika mukavaa olla sellaisen kanssa.

Hän vain unohti, raukka, että pääministereistä tulee seksikkäitä vasta eronsa jälkeen.

Yhden teorian mukaan vaaleissa oli kyse silkastaan stroopin efektistä.

punaista ja vihreää


On sittenkin luultavaa, että kenttä ei ole koskaan moisesta kuullutkaan. Ja kenttähän meillä täällä lopulta määrää.

Paitsi, että oikeasti ei. Voittajat ja häviäjät päättävät ne muutamat hupsut, jotka eivät tiedä mistään mitään ja joko jäävät kotiin tai äänestävät satunnaisesti mitä sattuu. He saavat aikaa muutoksen. Heihin voidaan vaikuttaa mainoksilla. Heidän käsissään on vähemmistön diktatuuri.


***

Toisten vesillä kalastaminen osoittautui sittenkin viisaaksi taktiikaksi. SFP on olemassa edistääkseen ruotsin kieltä, mutta korosti, että heille kelpaavat myös suomenkielisten äänet. KD on olemassa, sillä jäsenistö uskoo jumalaan, mutta korosti kampanjassaan, että saa heitä äänestää, vaikka ei uskokaan.

Minusta on vähän kaksinaamaista moinen. Aivan kuin minäkin kävisin kommentoimassa neuleblogeja tai hyväksyisin lukijoikseni heteroita.

Kokoomus taas. Äh, en minä tiedä. Kokoomus sentään kertoi, miksi työläisen kannattaa äänestää heitä. Minä en osaa ottaa kantaa siihen, ovatko heidän väittämänsä todenmukaisia, mutta yrittivät sentään.

Kaikkiaan olen miettinyt, kuinka tylsää on, kun mikään puolue ei saa ikinä tahtoaan suoraan läpi, vaan lopputulos on aina väljähtänyt kompromissi. En edes tiedä, osaisiko yksi puolue saada hommaa toimimaan vain onko touhu rakenettu sille pohjalle, että tarvitaan joku olemaan eri mieltä, sillä eihän tässä meidän touhussa nyt oikeesti hei mitään järkeä ole.

***

Sittenkään ei voida miteenkään perustellusti sanoa, että vastakkainasettelu olisi ohi. Katsokaa nyt näitä kuvia. Ensimmäisessä kokoomus juhlii aidon riemukkaan oloisesti, mutta, ah, niin hillityn charmantisti Studio 51:ssä.

kokoomus

Toisessa Suomen karvaisin julkkis -kissan yllätyskolmonen vuodelta 1989 {hyvä, että täsmensit – kaikki nuoremmat lukijat eivät välttämättä tiedä, mistä Mieto on alunperin tunnettu} seisoo kai jollain tuolilla ja näyttää hiiip-heeei-elettä. [Eikä maailmassa ole kuin kuutisen kappaleita ihmisiä, jotka ovat ylipäänsä tietoisia hip-hei-läpästä.] Mutta suret, ne pitää tappaa.


mieto



***

Otsikko juontuu siitä, että kun kävelen halki kaupungin iskevine askelineni, mielessäni takoo kummallisia säerykelmiä. Yksi sanoo:

Kaiken tämän jälkeen minä
enemmän kuin milloinkaan.
Nyt jos katson kauemmaksi,
mietin mitä silloin saan.


{Öö, thanks for sharing.}

8 on viitsinyt kommentoida:

Minun mielestäni työläisen ei tule Kokoomusta äänestämän.
Tai oikeastaan sehän on juuri tuota samaa kampanjointia, mitä SFP ja KDkin harrastivat. Ehkä moinen mainoskampanja on päivän sana.

3/20/2007 08:27:00 ip.  

Miksi työläisen ei kannattaisi kokoomusta äänestää? Pomotkin on nykyään osakeyhtiöillä töissä ja osakeyhtiöt omistaa työläisen työeläkeyhtiö tai työläisvaltio. Jos porvarihallitus tekee työnantajan olot auvoisiksi niin silloin kannattaa ryhtyä työnantajaksi.

KD ei vaadi jumaluskoa, koska ilman jumaluuttakin voi vastustaa aborttia, eutanasiaa ja kannattaa perusperhettä. RKP:n suhteen taas en tiedä että ketä suomenkielistä hyödyttää pakottaa kaikki suomenkieliset opiskelemaan ruotsia. Tai tietysti jos kielivaatimusten voimassapitäminen voi antaa ruotsia osaaville suomalaisille kilpailuetua töitä hakiessa.

3/21/2007 12:34:00 ap.  

Minä olen yrittänyt mahduttaa johonkin blogitekstiin sen Miedon "kyllä lapsia ja ihmisiä pitää suojella ja suret tappaa" -läpän siitä asti kun kuulin sen, muttäh.

3/21/2007 04:49:00 ap.  

Pa on välillä ihan hauska mutta sitten tulee runo...

3/21/2007 07:30:00 ap.  

Hih, tervetuloa takaaaasin!

3/21/2007 10:27:00 ap.  

rintaani on nimittäin aivan yllättäen kasvanut jo toistakymmentä karvaa.

Suomen karvaisin julkkis -kissan yllätyskolmonen vuodelta 1989

Onko nyt odetettavissa "Blogistanian rintakarvankasvattaja" -äänestyksen lanseeraus?

3/21/2007 11:09:00 ap.  

Ensimmäisille rintakarvoille kannattaa antaa omat nimet. Niitä on sitten mukava suihkussa puhutella, jos ei viitsi laulaa.

Niistäkö ne testostereot tulee?

3/21/2007 11:27:00 ap.  

Oo varovainen, sulkukommentit jäävät kohta pään sisään muhinoimaan ja kommentoimaan kaikkea ympärillä tapahtuvaa.

3/21/2007 07:28:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds