Toijalan muistolle

Euroviisujuontajapäätösten ja erilaisten elämän valintamenettelyjen myötä jää miettimään kaikkia kuulematta jääneitä tarinoita niistä, joita ei valittu. Vaikka tätä vartenhan meillä on nykyään blogit. Toinen puoli asiaa ovat ne, joita pyydettiin, mutta jotka eivät lähteneet.

Mietin, että kenties minun paikkani maailmassa on lukea nimitysuutisia ja hymähtää tukahtuneesti: minua kysyttiin ensin.

***

Eilinen taiten toteutettu lanseeraus [onnea kovasti] sai jälleen miettimään, kuinka sokeasti blogeja lopulta luetaankaan. Ehkä kaikki johtuu vain siitä, että ähkin sisäpiiri-informaatiossani, mutta eikös tuo itse postaus ollut jo niin ilmeinen, ettei olisi tarvittu enää vihjeitä kommenttilaatikossa.

Näin me ilonpilaajat menemme purnaamaan toisten hauskasta arvuutteluleikistä.

Aina joskus mietin, tuliko kirjoitettua joistain asioista hieman liian avoimesti, mutta aika turvassa täällä saa lopulta olla.

***

Sarjassamme PA opettaa puhumaan naisille voisimme käsitellä yhden tilanteen, joka on unohtunut mainita aiemmin.

Otin valokuvan yhdestä naisihmisestä ja kommentoin, että voi, kun tulikin huono kuva.
– Ei kai minusta hyviä kuvia saakaan, kun olen näin vanha, hän vastasi.

[Ei, hän ei ollut se vanha nainen, joksi jotkut häntä luuletta. Varsinaisesti hän ei ole vanha lainkaan.]

Otin uuden kuvan.

– Tulipa kaunis kuva, vaikka sä ootkin noin vanha, iloitsin.

***

Viime viikonloppuna jatkoilta jajatkoille tarpoessamme keskustelimme mustasukkaisuuden ja kateellisuuden eroista.

Ystäväni esitti, että kateudessa halutaan itselle jotain, jota toisella on. Mustasukkaisuudessa sitä vastoin ei haluta suoranaisesti itselle mitään, mutta kylläkin toiselta pois. Näin kateus ei välttämättä olekaan kalat karkoittava automaattinen pahuus, mutta mustasukkaisuus sen sijaan mitä suurinta syntiä.

Muut läsnäolijat tyytyivät jaottelemaan, että kateus liittyy asioihin ja mustasukkaisuus naisiin. [Äh, äiti, oli siellä naisiakin paikalla oikeasti.]

Voi olla, että vakiintunut mustasukkaisuuden määritelmä ei ole aivan tuo, mitä ystäväni ajatteli, mutta tässä tapauksessa ilmiölle tarvitsee keksiä sana.

[Kyllä, minulla on Suomen kielen perussanakirja hyllyssä, mutta en jaksa kävellä sinne ja jostain syystä sitä ei ole vieläkään julkaistu verkossa.]

Hieman samaan tapaan kuin tutkiessani tilastoa kuntien asukasluvuista [via]kummastelin, kuinka Toijalassa asuu vain kymmenen ihmistä. Katsoin sitten Toijalan kotisivuja, ja viesti oli hieman lohduton:

Toijalan kaupunki on lakkautettu. Toijala ja Viiala jatkavat yhdessä
uutena Akaan kaupunkina 1.1.2007 alkaen.

10 on viitsinyt kommentoida:

No jestas sentään. Siis kun seuraavan kerran ajan junalla Toijalaan, niin soitanko sitten että tuutteko hakemaan minut Akaan asemalta kello se ja se vai mitä tämä tarkoittaa?

Terveisiä muuten karnevaalihelvetistä!

2/15/2007 05:53:00 ip.  

Kata: Miksi ihmeeessä menisit Toijalaan?

2/15/2007 06:03:00 ip.  

Oho, enpä ollut kuulluutkaan, että Toijalan kaupunki on lakkautettu. :o
Tai sitten olen taas missannut jotain.

2/15/2007 06:09:00 ip.  

Miten nyt käy Toijalan vesipyörän?

2/15/2007 06:27:00 ip.  

Petja, en minä itseasiassa koskaan Toijalaan mene. Käytän sitä asemaa. Siitä pääse sitten eräiseen salaiseen paikkaan helposti autolla.

2/15/2007 07:11:00 ip.  

Ihme looppi: Akaa sijaitsee Toijalassa:

"Akaan kaupunki
Postiosoite:
PL 34, 37801 Toijala"

(Akaan kotisivuilta)

2/15/2007 09:01:00 ip.  

Akaa-Toijala -asetelma on todellakin looppi... Yhdestä Akaan kylästä tuli Toijalan kauppala 1946 ja Toijalasta taas osa Akaata 2007. Tällä kierrolla seuraavalla kuuskytluvulla ollaan taas Toijalassa.

Nimim. Toijalassa syntynyt, mutta ei-Akaaseen paluumuuttava ;)

2/15/2007 09:39:00 ip.  

Sikäli Toijala-Akaa-kehitys on oiva, ettei ristikon tekijöiden enää tarvitse laittaa vihjesanaksi entinen kunta, vaan voivat reilusti kirjoittaa nykyinen kaupunki. Sitä sentään jaksan ihmetellä, miten nuo kymmenen urhoollista ovat onnistuneet rekisteröitymään kuolleen kunnan asukkaiksi!

2/15/2007 10:43:00 ip.  

Kiitos vaan. Katsotaan, mitä pr-puoli seuraavaksi keksii. Toivottavasti jotain vähän salaperäisempää, tämä nyt meni vähän liian helposti. Eikä ollut edes kovin hauskaa.

Seuraavia nimitysuutisia odotellen, tosin ei Toijalassakaan mitään vikaa kai ole.

2/15/2007 11:05:00 ip.  

Asemannimenä Toijala pysynee.
Mutta ristikontekijöitä käy kyllä sääliksi.
Ja ilmaus Toijalan takana ei ole mitään säilynee myös. Samaan tapaan kuin Kehä kolmosen takana.
Vaikka on täällä, täällä vasta onkin, siellä sisäpuolella on pelkkää ruuhkaa. Ja joukossahan tyhmyys tunnetusti ei vain tiivisty vaan myös jäykistyy.

2/17/2007 01:00:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds