Kipeänä minäkin

Brask, Abreu, Larnos, Meurman – kummallisia nimiä ihmisillä nykyään. Nähtäväksi jää, saadaanko mukaan vielä Kirilkinas.

***

Minä olen kaikkien kunnon ihmisten tapaan kipeänä silloin, kun töissä on hiihtoloma. Vapauttavaa nukkua ja katsoa, kuinka vähän ketään kiinnostaa, että mikään ei edisty.

Tällä viikolla oli tarkoitus opiskella ja kaikkea.

Äärimmäisen turhauttavaa tietenkin tällainen. Lauantainakin piti mennä katsomaan lentopalloa, mutta niin jäi menemättä. Täysin viattomasti, siis. Yritän hyväksyä ajatuksen, että lentopalloa voisi katsoa täysin viattomasti.

{Sinä ja sinun premium-piirisi.}

Eilen illalla kuvittelin itseni terveeksi ja näyttäydyin pikaisesti ihmisten ilmoilla. Sattuman kauppana muiden muassa eräälle Saaralle, jota en uskaltanut olettaa tunnistaneeni kaulahuivinsa takaa, mutta hän sentään minut.

Tänään aamulla olin siinä määrin jumissa, että päätin supistaa ohjelmani kirjojen palautukseen, uuden opiskelijakortin tilaukseen ja pikaiseen yritysvierailuun.

Hymähdin ajatukselle, kuinka makeaa olisi, jos voisi soittaa aamulla sihteerille ja sanoa, että peru kaikki. Tämä sitten ottaisi puhelimen käteen ja peruisi kaiken. En osaa yksilöidä, mutta olisihan se sentään.

En minä teistä tiedä, mutta olisin koska vain mieluummin sihteeri kuin assistentti. {Sinä nyt olisit mieluummin myös liikenneympyrä kuin kiertoliittymä, että se siitä.}

***

Uuden opiskelijakortin tarvitsen siksi, että vanhaa ei ole ns. missään. Luultavasti olen laskenut sen tarjottimelle näytettyäni sitä maksun yhteydessä meidänkin syrjäisessä onnelassamme yhä pedantimmin opiskelijakorteista piittaavalla lounasravintolahenkilökunnalle.

[Tuntuuko muuten teistäkin siltä, että maksukorttia käsittelevä kassahenkilökunta kiinnittää nykyään yhä tarkempaa huomiota takapuolen nimikirjoitukseen ja usein jopa ottaa ja antaa kortin ylösalaisin? Onko jokin määräys muuttunut?]

Tarjottimeni on oletettavasti ollut täynnänsä paperia, sillä jostain syystä en koskaan kykene ottamaan ainoastaan yhtä serviettiä. Kortti on varmaankin hautautunut paperin sekaan.

Syötyäni olen kipannut tarjottimen päälliset roskiin. Korttini makaa mitä luultavammin biojätteessä. Pahoittelut.

***

Energiajae ei ilmeisesti ole mikään kirjoitusvirhe, vaan tahallista kieroa huumoria. Roskisten vieressä olevat tekstit pyrkivät opastamaan niiden täyttäjiä, joten olisi järkevää käyttää sellaisia sanoja, joita ihmiset ymmärtävät. Siis, mikä ihmeen jae?

Ei tuollaista kerrottu peruskoulussa. Minusta on sittenkin hyvin epätasa-arvoistavaa olettaa, että arjessa selviytymiseen edellytettäisiin muuta kuin kiitettävästi suoritettu peruskoulu.

***

Yritysvierailu oli mielenkiintoinen. Yleensä minulla on tapana kysellä ihan liikaa, mutta koska en tässä olotilassani kykene juuri puhumaan, ajattelin olla kerrankin koleasti hiljaa. Valitettavasti isäntämme sattui tietämään minut ja osoitti muutaman kommentin suoraan minulle ja olisi kenties halunnut kuulla vastattavan niihin jotain muutakin kuin joo. Kiusallista.

Sinänsä kovin mageet markkinointisivut ovat itselleen luoneet.

Olen käynyt tänä vuonna viidellä muullakin ekskursiolla. Tämän blogin alkuaikoina tapasin kirjoittaa raportteja moisista. Sitten rupesin huumoriblogaajaksi ja jätin tuollaisen, mutta nykyään kun en osaa enää olla hauska, voisin toki palata vanhalle linjalle.


***

Kuumeessa parasta ovat ympärillä häärivät hoivaavat naiset, mutta jos tällaisia ei jostain syystä ole, myös unet ovat aika vinkeitä. Niissä tapaa olla sellaista intensiteettiä ja draivia, että arkimaailmassa tuollaisen kuvaamiseen eivät riitä sanat.

Lauantaiaamuna taudin puhjetessa uneksin Sauli Niinistöstä ja laajemmin politiikasta ja keksin ajatuksen, jolla ikään kuin selittää koko jutun. Se muistutti jollain tapaa ABB:n 90-luvun maineikasta matriisiorganisaatiota.

Sunnuntaiaamuna mieleni työsti vastaavasti päivänselväksi, mitä web 2.0 tarkoittaa, mutta se oli melkoinen ristipunos ja muistutti muodoltaan lähinnä palloa.

Jossain vaiheessa mietin myös, että Suomi taitaa alun perin olla Suom ja sanan loppuun on vain lisätty i niin kuin meillä tässä kummassa kielessä on tapana tehdä. Siksi täkäläiset menevät aivan veteliksi aina kohdatessaan meitä, joiden nimi päättyy konsonantiin.

Ihan totta, beibe, siinä ei ole iitä.

12 on viitsinyt kommentoida:

Minäkään en ostaisi vokaalia.

2/19/2007 07:56:00 ip.  

Mietin, että postaus on muuten valmis, mutta vielä tarvitaan jotain kommentoitavaa Marjutille. Täällä meillä pyritään huomioimaan kaikki.

2/19/2007 08:00:00 ip.  

Itse asiassa suomi on ollut alkujaan suon(takaset) ja suomalaiset ovat kutsuneet itseään alkujaan veneellisiksi.

Silloin suonien alue oli saare- hiiu, lääne- ja turumaa.

Nimitys suonalaiset syntyi vasta noin 1000 vuotta sitten. Kun sitten lännessä asuivat kristityt suonit, idässä asuvia kutsuttiin sitten edelleen veneellisiksi.

Aika muutti muodon suonit, muotoon suomit, suomalaiset, ja muoto veneliset, muuttui muotoon venäläiset.

Ihan salaa olen miettinyt, että jos olisi mahdollisuus, voisin ryhtyä veneeliseksi välimerelle.

2/19/2007 10:11:00 ip.  

Siksi täkäläiset menevät aivan veteliksi aina kohdatessaan meitä, joiden nimi päättyy konsonantiin.

Ihan totta, beibe, siinä ei ole iitä.


Sanoo mies, joka kutsuu itseään Pää aukiksi! (Anteeksi väärintaivutus, mutkun se i olisi hahmottunut niin huonosti Pää aueksi -muodossa)

2/19/2007 10:23:00 ip.  

Niin, varsinaisesti minä olen näissä piireissä PA ja tämä blogi Pää auki, mutta olen miettinyt jonkinlaista muutosta, sillä PA on vähän ruma nimimerkki.

Etpä sinä ole ensimmäinen äiti, joka ei lapsensa nimeä tiedä, ettei sillä.

2/19/2007 10:26:00 ip.  

Siirtäkää seuraava kommentti sitten joskus Sun äitis kommenttilootaan:

"Kohta neljäkymmentä vuotta Helsingin, Lohjan ja Keravan välejä reissanneena sanoisin, että jos tuohon bussisekoiluun saadaan joku järki, niin tällä vauhdilla se ei tapahdu kuluvalla vuosisadalla. Ei tod!

Nimim. en uskalla edes katsoa miten Lohjalta pääsee Helsinkiin peräkkäisistä pyhistä jälkimmäisenä"


..kun sinne ei pääse kommentoimaan, eikä löytynyt pikaisella haulla meiliosoitettakaan (vika saattaa olla myös katsojan silmässä)

2/20/2007 03:18:00 ap.  

Kervå, sunaitis on gmailin alkuosa.

2/20/2007 03:40:00 ap.  

Kervå ihanaiseni,
luotaantyöntäminen ei ollut tietoista! Tutkin tilannetta.

PA,
ai juu, niinhän se olikin! Mutta ei aakaan kovasti konsonantilta näytä.

2/20/2007 08:03:00 ap.  

Hihih, meidänkin taloudessa naureskeltiin kolmisen vuotta sitten sille Stokkan tiskin alla pilkottavalle laatikolle, jossa luki "energiajae". Eniten ääniä sai oletus, että se tarra on teetetty halvalla jossain ääkkösettömässä maassa ja siitä on unohtunu myös tee... Mutta järkytys oli suuri kun suvun virallinen jätevalistaja kertoi energiajakeen olevan oikea nimi ja kirjoitusasun tuollaisenaan moitteeton. Onko biojaetta tai lasijaetta olemassa?

Ja työkaverini poika on isovanhemmilleenkin Hanssi. On se ässä vaan niin vaivalloinen siellä lopussa. "Tules Hanssi nyt!"

2/20/2007 01:05:00 ip.  

Kilpaiurheilu on ilmiölle hedelmällinen kasvualusta, sillä siellä vilisee ulkomaalaisia ja vastaavasti yleisössä ihmisiä, joille konsonantit ovat vaikeita.

En malta olla palaamatta asiaan, josta olen kenties jo maininnut. Jos haluatte olla cool ja osoittee, että osaatte englantia, ette vain voi sanoa [Äpple]. Jos olette cool ja osaatte englantia, se on [Äppl]. Kun olette ymmärtäneet tämän kömpelyyden voitte hyvillä mielin sanoa jälleen [Apple] suomea puhuessanne.

2/20/2007 01:11:00 ip.  

Niin, olisi tässä toki ollut muutakin kommentoitavaa, mutta vaikenen korrektisti, kun en osaisi sanoa vain joo.

2/20/2007 07:01:00 ip.  

Joo.

Ainakin joillekin 80-luvun maalaislapsille on sana jae tullut ihan tutuksi jo ala-asteella. Raamatussahan niitä jaoksia, osia tai miksi osakappaleiksi niitä vois kuvailla, kutsutaan jakeiksi.

Biojae ja lasijae taas... vaativat vähän totuttelua.

eepp

2/21/2007 11:33:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds