Kokemuksen äänestä

Päätin juosseeni kylliksi ja lähteä tällä kertaa kävelylle. Julistin pimeyden ajan alkaneen, kietouduin mustaan villakangastakkiini ja suuntasin syksyn selkään. Kaulahuivi tuntui kireältä, kun kokeilin uutta solmua.

Kirjoitin joskus kauan sitten, että [mikä tahansa] lihaksi tulleena kuulostaa ylevältä. Ei toki vastaavissa määrin, mutta jokseenkin samalla tapaa, myös mihin tahansa kietoutumisessa on komea klangi.

Minulle kerrottiin hiljattain, että miehellä ei ole hauskaa, ellei naisellakin. Minulle ei kerrottu, päteekö ekvivalenssi. Tuo tuntui tuolloin tarkoittavan aivan selvästi, että tulee pitää huolta siitä, että naisella on hauskaa. Mutta nyt kun mietin, niin... äh, formalisoidaanpa hieman.

naisella ei hauskaa –> miehellä ei hauskaa


Kääntäen siis:

miehellä hauskaa –> naisella hauskaa


Noniin, eli tärkeintä on pitää itsensä tyytyväisenä. Tätäkö tarkoittaa, että riemu tarttuu.

Kuinka vain, olen ollut viime aikoina muutamaan kertaan ajanvietossa, jonka miellyttävyys ja sujuvuus on jälkeenpäin yllättänyt kaikki iloisesti. On kiinnostavaa, kuinka kaikki sanattomasti ovat ymmärtäneet, että tämä meni aika hyvin. Ja kuinka yhden varovaisesti puoliääneen asiasta mainittua kaikki yhtyvät näkemykseen.

Joskus, kun kaipaa jotain mennyttä, ongelmaksi saattaa koitua, etteivät tilanteen kokijat ole saatavilla eikä tilanne enää rekonstruoitavissa. Käytännön esimerkkinä raivostuttava tilanne, jossa joku pakkosyöttää lomakuviaan. Olen viime aikoina pyrkinyt lyhentämään feedback-loopia ja toimimaan mahdollisimman heti.

Ja jos miettii, että lyhentäisi viiveen minimiin ja toisi tilanteesta ilakoinnin, fiilistelyn ynnä tunnnelmoinnin aina tapahtumahetkeen saakka, niin sitten kai eläisi hetkessä. Mutta siihen en kykene, sillä en ehdi prosessoida kaikkea niin nopsasti. Taidan toistaa itseäni.

Ja minä kävin hiljattain ammattilaisten pakeilla juttelemasta kokemuksista. Ja vaikutti, etteivät hekään tarkkaan tiedä, mistä on kyse. Mutta se oli avartava kokemus yhtä kaikki.

Enkä tiedä, kuinka tulee suhtautua, jos joku sanoo, että mulla oli oikeesti tosi kivaa, ku en mä sillee niinku ees odottanu mitään. Pessimistit kun eivät pety.


***

Reagoin kirjoittamalla jälleen yhden maalailevan mailin. Tämä alkaa hoitua rutiinilla. Täytyy harjoitella, kun minua pyydettiin pitämään puhe naiselle tulevassa tapahtumassa.

Öh, eikö puhujalla tulisi olla hieman enemmän domain-osaamista, pullikoin.

Vaikka puheessa naiselle tärkeintä taitaa olla kaiho. Ja, voih, sekös jos mikä minulta luonnistuu.

***


Jatketaan tämä vielä tähän loppuun. Oli tarkoitus kirjoittaa alun perin Köyttöliittymään mutta päädyin sitten pitämään yllä edes jonkinlaista tasoa sillä puolella.

Siinä minä olin [kaikki hyvät skenaariot alkavat näillä sanoilla] nojaamassa taaksepäin työpöytäni ääressä, jalkojani eteen ojentaen, tyytyväisenä tai edes hetkiseksi huojentuneena, Skype-ikkuna auki, kun JCP saapui paikalle.

– Joo, siinä sitä ollaan, että helvetti ku mulla on paljon näitä Skype-kontakteja. Että olisipa elämä vaikeeta, jos ei oisi tätä kätevää hakutoimintoa.
– Ai, mitä onko siinä sellainenkin, kato vaan, kummastelin.
– Ja mistä sä sen muuten tiedät, eihän sulla ole listalla kuin sun äitis ja minä? kuittailin.

– Niinno... hyvä sentään, että mainitsit siitä ruksista, joka näyttää julkisesti, montako kontaktia on listoilla. Olisko hiukan muuten maine mennyt.

kontaktit

– Joo, miksiköhän se koko ruksi on olemassa... vähän niinku jos ois sellainen ubiikki neuvotteluhuonesovellus. Ja siellä olisi sellainen ruksi, että pidä penistä pöydällä. Niin eihän siitä mitään hyötyä olis, mutta kyllä joku vois haluta sitä näyttää.
– Joo, se raja taitais mennä suunnilleen siinä, ylettääkö se pöydälle asti vai ei.

4 on viitsinyt kommentoida:

Minulla on vain kolme Skype-kontaktia, onneksi varoitit tuosta näytä koko maailmalle -ruksista! On tää niin vaikeeta, kaikessa pitäisi päteä: naapurit pitäisi tuntea, blogissa pitäisi linkata, olla suosittu Skypessä, jotta voisi kokea itsensä menestyväksi sosiaaliseksi olennoksi.

10/15/2006 10:21:00 ap.  

Naisilla on kaikki muutenkin vaikeampaa, sillä jotain osviittaa jää näkyviin, vaikkei ruksisi valintaa pidä rintoja pöydällä.

Onnittelut, muuten. Olin juuri jemmaamassa tämän postauksen kommenttien puutteen vuoksi, kun tämä viesti kolahti.

[Kyllä, te voitte vaikuttaa nykyään: jos teksti on kyllin kauan ilman kommentteja, se poistetaan epäonnistuneena.]

10/15/2006 10:28:00 ap.  

Oli niin mystistä tekstiä, ettei oikeen osaa kommentoida (täytyy varmaan selvittää toi Skype itselleni). Olen muuten monesti miettinyt samaa noiden kommenttien suhteen. Kirjoitus tuntuu merkityksettömältä, jos ei tule kommenttia. Täysin riippumatta sisällöstä (kirjoituksen).

10/15/2006 10:53:00 ap.  

Mistä tulikin mieleeni, etten ole aikoihin kommentoinut siellä. Sori, en osaa sanoa, mistä tämä johtuu.

10/15/2006 10:59:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds