Statusjuttuja

Kun elokuu viimein koitti, rynnin ensi töikseni koululle päivittämään opiskelijatarraa ja jatkoin R-kioskille kautta ostamaan. Myyjä tarkisti korttini ja latasi pyytämäni kauden jouluun saakka. Kääntyi kohta puoleeni ja sanoi, että se olis sitten 340 euroa.

Nielaisin ja mietin, että minulla oli vielä hetki sitten lippu, jolla pystyi matkustamaan Kölniin ja Düsseldorfiin ja hintaakin vain puolet tuosta. Onhan se melkein sama saada matkustaa Espooseen ja Vantaalle.

[Toki matkustaminen onnistui usein myös ilman lippua, sillä saksalaiset ovat niin kurinalaista kansaa, että ostavat liput, vaikkei junassa aina konnaria olisikaan. Vastaavasti konduktööri unohti kerran, että olin jo näyttänyt lippuni. Sanottuani, että olette jo tarkistanut minut hän uskoi ja jatkoi matkaa.]

Iltapäivällä asiasta tuli puhetta JCP:n kanssa. Hän totesi ykskantaan minun maksaneen ylihintaa. YTV:n sivuilta löytyikin oivat lipunhintalaskuri, joka salli laskea, kuinka paljon tietyn mittaiset liput maksoivat vuonna 2005. Kätevää. Laskuri paljasti, että hinnat ovat nousseet, mutta lipustani tosiaan puuttui opiskelija-alennus.

[Kappas, tänään se löytyy enää Googlen välimuistista.]

Jatkoin R-kioskin kautta YTV:lle, jossa reippaan oloinen virkailijanuorukainen totesi, että matkakorttiani ei ole päivitetty ja siksi statukseni on nollaantunut. Sanoi, että sen voi tehdä siltä istumalta. Ojensin ajokorttini.

Ai, mutta sinähän asut näemmä Saksassa, mies totesi. Verdammt, tajusin. Sori nyt, mutta muissa kunnissa asuvilla ei ole oikeutta Matkakorttiin, hän totesi ja leikkasi omani kahtia. Öö, mitä minun 340 eurolleni nyt tapahtui, ihmettelin. Hän naurahti ja totesi, ettei niitä ollut koskaan ollut virallisesti olemassakaan, sillä kyse oli vähän niin kuin varastetusta tavarasta. Kertoi, että koska hän on hyvällä tuulella, ei tee minusta petosyritysilmoitusta ja muistutti, että jos joskus päätän muuttaa pääkaupunkiseudulle, voin ostaa itselleni ihkaoman Matkakortin viidellä eurolla.

***

No ei sentään. Mies ei leikannut korttiani ja laski minut menemään. Seuraavana päivänä käväisin maistraatissa ja uudelleen YTV:llä, jossa muuttivat kauteni opiskelijahintaiseksi ja tallensivat ylimääräiset 170 euroa arvoksi. Rahaksi sitä ei enää saanut, mutta virkailija lupasi, että voin ostaa arvolla seuraavan kauteni.

Eikä ole välttämättä huono asia, että kortilla on kerrankin kylliksi arvoa. Jatkuva riesa tuon miettiminen yöbusseilla matkatessa. En muista, paljonko yöbussit maksavat, mutta jos oletetaan hinnaksi viisi euroa, niin tuollahan matkustaa kotiinsa yli kolmekymmentä kertaa. Eiköhän sillä tämän syksyn pärjäile.

***

Paitsi että eilen oli keskiviikko eikä keskiviikkoisin kulje yöbusseja. Minä olin kuvitellut, että olemalla paikalla kahtakymmentä yli yksi ehtii vielä johonkin kotia kohti suuntaavaan bussiin.

Vaan eipä ehtinyt.

Yksi ainokainen lähti vielä vähän oikeaan suuntaan. Mikäpä siinä, eihän viisi kilometriä tarkoita kuin puolen tunnin rivakkaa kävelyä.

***

En ole tässä blogissa asiaa mainostanut, mutta lukekaa nyt ihmeessä, kuinka Steve Jobs kirjoittaa blogissaan Hillary Clintonista. Hillaryous.

[Ja tietenkin Hillaryous-sanaa googlatessani törmäsin sivustoon, jonka myymä krääsä on niin yli vedettyä, että kuvittelisin sitä parodiaksi, jos en paremmin tietäisi.]

***

Kävin kirjastossa ja lainasin pari romaania muistettuani jälleen, kuinka pitkiä bussimatkat tapaavat olla. Ah tätä vapautta, kun ei tarvitse teeskennellä enää lukevansa mitään saksaksi. Lainaustiskille oli otettu käyttöön vuoronumerosysteemi, jotta asiakkaat viimein ymmärtäisivät jättää henkilökunnan rauhaan ja käyttää automaatteja.

Lainasin myös The Smithsien bestof-levyn ja riemukseni Morrissey näyttää kansilehtisen takakannessa kauempaa vilkaistuna hupsusti minulta.

En sittenkään kyennyt kuuntelemaan levyä, kun tässä vanhassa laina-iBookissani ei ole kuin USB 1 -liitin eikä iPodini suostunut siirtämään tavaraa sen yli. Vaikka periaatteessa kuuluisi, joskin hitaasti. Äh.

Ja unessani olin Saksassa ja kirosin, miksi minä hölmö menin lainaamaan tavaraa kirjastosta, kun olen kuitenkin lähdössä Suomeen ylihuomenna.

4 on viitsinyt kommentoida:

Ei vaiskaa!

Mutta joo, jos olisi ollut kuka tahansa muu, paitsi rikas käyttöliittymäblogisti, niin olisi kyllä jouduttu vääntämään rahojen palautuksesta. Ei kaikilla jumalauta ole aina varaa tonnikalaan ja makaroneihin.

8/03/2006 05:29:00 ip.  

Voisi sanoa salakavalan ovelasti, että nimimerkkini ei ole koskaan ollut niin miestä myöden kuin nykyisellään, mutta kai tämä tästä kun ennenkin aina.

8/03/2006 05:35:00 ip.  

Uskallanko kysyä millä lafkalla olet TKK:lla? Voin tulla viimein kättelemään, kun kerran näin siitä untakin taannoin.

8/04/2006 09:35:00 ap.  

Minun lafkani nyt on vähän epäoleellinen tieto sikäli, että olen parhaani mukaan pyrkinyt pakoilemaan sitä, mutta emmeköhän me törmääkin.

8/04/2006 10:07:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds