Otsikkoa vaille valmis

Jos lähdetään siitä, että aamuauringon upeutta ei voi ylistää kyllin.

Varoitan teitä. Koheesio... öö, mikä se adjektiivi on. Niin, tästä tekstistä ei välttämättä tule kovin koherentti. Relatiivilauseet, tsirp, tsirp.

Sori, jätkät, mutten voi kovin hyvin. Tai pysty.

Kun ne sanoivat, että se kanadalainen viski on ihan kauheaa, luulin, että puhuivat mausta, mutta tarkoittivatkin ilmeisesti seurauksia.

Ostin äsken kotimatkaevääki pullon jääsitrusta, mutten kyennyt juomaan sitä. Viilensi sittenkin miellyttävästi vatsaani, kun sitä sillä pitelin.

***

Eilen oli blogipiknik, ja minä kuvittelen edelleen, että minun tulee pysyä kaikkialla loppuun saakka. Ja täytyyhän minun, jos kerran Pni ja Kari Haakanakin, aikuiset äijät, kamoon. Isona minäkin rupean juuri tuollaiseksi.

Ja erityisesti minun tulee kiittää jatkojen ehtoisaa emäntää, jota joskus aikoinaan ensimmäisen kerran nähtyäni luonnehdin aurinkoiseksi tai jotain sen suuntaista. Ja onhan se. Väitti kohteliaasti lukevansa blogiani, joten helvetinkö järkeä minun oli sitä loppuillasta siteerata ääneen. No, Haakana ei kuitenkaan lue, ettei sillä.

Ah, hyvien ihmisten talot ovat hurmastuttavia. Sitä paitsi sillä oli Macci. Ja hyvää musiikkia. [Mikä toki minun sanomanani on lähempänä loukkausta kuin kehua.]

Oli hauskaa tavata myös Eräs Saara, Nikc ja Qimki, joita en ole ennen päässyt näkemään. Eräs Saara, johon tulee linkata, sillä muuten se lopettaa teidän blogienne tilaamisen. Vai koskiko se vain minua. Ja sepäs koskisi.

Anteeksi. Kari Haakana heitti muistaakseni aivan varmasti jotain oikeasti nokkelaa useampaan otteeseen, ettei sillä. Ja Pni korosti Ze Frankin jumaluutta.

Ai niin, ja tottakai myös Justin oli paikalla.

Minun sitä vastoin kannattaisi opetella olemaan hiljaa. Ja ilmeinen vastaus kysymykseen, etkö voisi puhua hieman hitaammin ja ymmärrettävämmin, on kieltävä.

Hei, etkö voisi olla vähän fiksumpi ja viehättävämpi. Duh, kai sitä oltaisiin, jos osattaisiin.

***

Alkuperäisellä piknik-paikalla ei ollut jäljellä kuin Sun äitis, Gorba ja minä, kun Mitvit [, joka on, hei, päivittänyt][hiljattain] saapui. Kelpasi siinä sitten luoda entreetä baariin. Ja minä mietin, että kyllä minäkin, katsokaas, olen kymmenen vuoden kuluttua aika cool.

Mikään blogitapaaminen ei tietenkään olisi mitään, ellei Schizo-Janne olisi saapunut paikalle. Muistan puhuneeni Puhakan uimahypyistä ja Esa Saarisesta, mutta sattuuhan sitä.

Että olisi saattanut kannattaa sinnitellä mukana edes siihen asti Marinadit ja muut.


***

Ja minä en tajunnut, että se oli Turisti. Ja oli sentään aivan alkuilta. Sori nyt, mutta kun detaljit hämärtyvät. Sekoitin tuossa kuukauis sitten myös Sörnäisen ja Herttoniemen, jos yhtään lohduttaa.

8 on viitsinyt kommentoida:

Mutta ajattele: sitten kymmenen vuoden kuluttua, kun sinä olet sellainen kun minä ja Pni nyt, me ollaan jo niinq seuraavalla tietoisuuden tasolla! Tämä ei lopu koskaan ja sama luultavasti pätee tähän päänsärkyyn.

Mä en ymmärtänyt sitä Frank-touhua, täytynee ottaa selvää.

8/05/2006 11.21.00 ap.  

Kyl tää täst kuule.

8/05/2006 11.50.00 ap.  

Noh, osasitteko puhua naisille? Kulmakarvat nuoltuina?

8/05/2006 12.09.00 ip.  

Äh, en ollut ehtinyt lukea tuota kulmakarvaohjetta ennen lähtöä. Ja kuten sanoin, olisi ollut parempi olla vähän laajemmin hiljaa.

Mut kyl tää tästä, qle

8/05/2006 12.14.00 ip.  

Eikä. Lainatakseni:

Puhuminen sitä paitsi ei merkkaa mitään. Mitä se ees on? Puhetta! Niin just! Ei yhtään mitään!

Laulaminen on asia erikseen. Ja tanssi!

8/05/2006 12.21.00 ip.  

Jäi vähän harmittamaan, kun en ehtinyt PA:n kanssa paneutua keskusteluun, mutta sain sentään tarjotan pahvilautasen lihapullille.

Ensi kerralla jätän Gorban ja hänen viinitönikkänsä vähemmälle huomiolle ja keskityn nuorempiin!

8/05/2006 12.47.00 ip.  

Ahaa, Kari, nyt ymmärrän: kysymys on sitä, että olen sillä tietoisuuden tasolla, jolle sinä ja pni pääsette joskus 10+ vuoden kuluttua. Tiedoksi: täällä tuntuu olevan tyypillistä, että valvomisen jälkeinen aamu käynnistyy hyvinhyvin hitaasti.

8/05/2006 01.07.00 ip.  

Äijät jaksaa heilua, kato. Siitä se nimi; äijä. Se tulee kokemuksesta. Tietoisuudesta on paha mitään sanoa. Tai siis, tunnen olevani aivan liian tietoinen tänään. Liika tieto kasvattaa pään painoa. Katse ei nouse taivaisiin. Taitaa olla pizzapäivä. Jos vaan jaksais käydä semmoisen itselleen metsästämässä. Missä mun keihäs, kirves?

8/05/2006 04.35.00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds