Viinivitsi

Ei ollut välttämättä tarkoitus kirjoittaa mitään tällä kertaa, mutta Ze muistutti taas, ettei pidä jäädä hautomaan ideoita.

Ah, kiihkeärytminen web 2.0, kuinka se onkaan kuin minulle luotu. Mietin, että jos saisin joskus muutettua tämän wordpressiin, voisin samalla muuttaa PA:n P2.0:ksi.

[Kun minun ISP:lläni ei tuo Blogger-importti toimi, mietin, voisiko joku avulias WP-käyttäjä luoda uuden blogin, importata tämän sinne ja antaa minulle sitten asiaankuuluvat tietokantatiedostot. Eikös tämän näin pitäisi toimia? Palkkioksi lupaan viikon ajan ylistävän, mutta silti vaihvihkaisen ruskeakirjekuorisen näkyvyyden joka ainoassa merkinnässä.]

***

Joskus lapsena vitsikirjoja ulkoa lukiessani mietin, kuka kumma ne mahtaa kaikki keksiä. Sittemmin olen onnistunut ihan itse luomaan yhden vitsin. Se on toiminut yhtä kertaa lukuunottamatta aina, sivistyneen hymähdyksen aiheuttaen. Ja huh, kuinka olikaan tuskaisa tuo illallistilaisuus, kun kymmenhenkinen seurue istui täysin hiljaa lauseen lopetettuani.

Yritin teeskennellä kuin en olisi juttua huvittavaksi tarkoittanutkaan ja jatkoin epälukuista pulputusta tyyliin niin jaa, ottia tuota, ei ole tainnut Visa Kopukaan vähään aikaan päivitellä.

Vaikka eihän tämä ole tietenkään mahdollista. Vitsihän saatetaan matkaan eräänlaisella virnistyksellä varustettuna, kuin kysymyslause loppuintonaatiolla monissa kielissä. Joskus tällä virnistyksellä saa jopa hämättyä ihmisen vaistonvaraisesti hymähtämään jutulle, jossa ei ole mitään huvittavaa. Kuinka vain, jos vitsivirnekortti on pelattu, on turha teeskennellä, ettei odottanut vastareaktiota.

Niin, se juttu menee näin.

Espanjassa tavataan sotkea kolaa ja punaviiniä ja valmistaa näin kalimochoa. Ranskalaisten mielestä on barbaarista mennä tuhoamaan hieno juoma tällä tavoin.

Ja kerrankin amerikkalaiset ovat aivan samaa mieltä.

[Tsihihii, jenkit on niinq ihan juntteja, tajusittekste, jätkät]

***

Tuo juttu on sikäli kätevä, että sen voi kertoa aina kun tilanteeseen liittyy punaviini. Tuntemieni vitsikirjojen ongelma on, että ne eivät määrittele käyttökontekstia. Hei, haluutteko kuulla vitsin kun on aika kömpelö tapa pohjustaa juttunsa. Se on vähän samaa sarjaa kuin hei, haluatteko kuulla piin kuudennentoista desimaalin. Kuunteleehan sen kohteliaisuuttaan, mutta epäselväksi jää, miksi.

Kaverini kotona oli kerran kirja, jonka nimeä muistan monta kertaa tavanneeni seuratessani, kuinka ystäväni pelasivat Dune 2:a. Tilannehuumoria, luki kirjan selässä. En koskaan poiminut sitä hyllystä, ja niinpä olen vuosikauden kuvitellut, mitä siellä olisi mahtanut olla.

Kerrotaanko siellä, mitä voi sujuvasti lohkaista siinä vaiheessa, kun on matkalla Saimi-tädin 70-vuotispäiville ja muutenkin myöhässä, kun rengas puhkeaa kesken valaistun kiertoliittymän?

En tiedä.

Hmm.. sai mitä tilasi, ehkä tuosta voisi rakentaa jotain.

***

Varsinaisesti yksi hienoimmista tunteista on se, kun on juuri lopettanut punch linensä ja odottelee voitonvarmana sitä hetkeä, että toinen nauraa. Se on kuin korttien paljastuksen odottelu tilanteessa, jossa oma käsi on takuulla vahvempi.

Valitettavan lyhyt tuo hetki tietenkin on {Sinun pitää hankkia vähän hitaampia tuttavia}.

Joskus käsi ei olekaan vahvempi ja silloin sattuu näitä läpilaskuja. Mutta tunnetta se ei muuta.

Tämä riemu jää puuttumaan blogaamisesta, mutta onhan tässä sentään korvikkeena tuntemus siitä, että kohta teksti lävähtää kaikkien luettavaksi, jahka on painanut Bloggerin Publish-nappulaa.

Vaikka minulla se kysyy aina uudestaan sen typerän alkometritestin, jos olen kirjoittanut tekstini suoraan selainikkunaan [ja minähän, hitto, kirjoitan, kun se on sentään web 2.0:n pointti]. Joku väitti, että heitä ei moisilla testeillä kiusata, vaikka kommenteissa se käytössä olisikin. Onko joku vihjannut Bloggerille, että se PA postailee kännissä, tehkää jotain.

– – luonteeni valoisa ja puhuisin selkeämmin, olisi tietenkin oivaa pitää omaa pod- tai jopa videocastia. Sellaisessa saa paljon anteeksi. Oikeasti Zenkään jutut eivät kaikki analyyttisesti tarkasteltuna ole kovin hyviä ja joku Rocketboom nyt on ihan oma lukunsa. Saa nähdä, mitä siitä tulee, nyt ärsyttävästi esiintynyt Amanda lähti/laitettiin menemään.

[Jos sinä olet kuolettavasti PA:han ihastunut Amanda-look-a-like-talk-a-like, älä vaivu epätoivoon; olen tunnetusti taipuvainen sortumaan kompromisseihin.]

En ole seurannut suomalaista podcast-skeneä kovin tiiviisti, joten jos joku osaa suositella jotakin muuta kuin tylsästi mumistua, löysästi valmisteltua nörttiläppää, kertokaa toki. Viihdyttävin tuntemani suomalainen podcast kun taitaa edelleen olla NRJ:n aamushow.

Tenkasen – joka vastoin ennakkoluulojani vaikutti fiksulta tyypiltä – lopettaminen oli tietenkin kova isku, mutta onhan tämä kesä-Lotta aika höppänä. Minulle oli sittenkin pienoinen shokki tajuta, että se on sama tyyppi, joka pitää LottaLove-blogia.

Kätevää, nythän sinä voit mainostaa minua radiossa, ja minusta tulee entistä suositumpi. Kun palautekanava on kerran näin avattu, niin ehdotan, että voisitte informoida kuulijoitanne kerran viikossa NRJ-lyhenteen etymologiasta, kun blogiini tullaan jatkuvasti sitä ihmettelemällä.

Sittenkin huvittavaa, kuinka nykyään aamujuontoja tekevä tyyppi kirjoitti joskus aiemmin seuraavaa:

Sitten kun minä saan päättää, niin ihmisille ei TODELLAKAAN saa soittaa ennen klo kymmentä. Etenkään työasioissa, mutta mielellään missään asioissa. Tekstarin voi lähettää. Se vituttaa jo ihan tarpeeksi kun herää siihen, mutta sen kestää vielä.


Niin, ja suosittelun arvoinen nörttiblogi on siis Mac Observerin Mac Geek Gab.

3 on viitsinyt kommentoida:

Voithan ajaa WordPressiä omalla koneellasi importin verran ja sitten siirtää kamat ”ISP:n” serverille.

Missä seurassa vitsi ei toiminut? Hyvään purkitettuun design patterniin tosiaan kuuluu dokumentaatio siitä, milloin patternia tulee käyttää.

(Minä olen varmaan ihan irti ajan hermosta, koska tiedostin, että on olemassa Rocketboomin Amanda, vasta kun hän lakkasi olemasta Rocketboomin Amanda.)

7/13/2006 11:38:00 ap.  

Tosiaan, ISP oli vähän hölmö sanavalinta. Kai noin voisi tehdä, pitääpä perehtyä.

Seurueessa sinänsä ei pitäisi olla mitään vikaa. Ihan sivistynyttä ja kansainvälisyysorientoitunutta väkeä. Ei ymmärrä.

Minä kuulin RB:sta vasta hiljattain Tervatahdas-blogin kirjoitettua videologeista. Hilkulla oli siis, että olisin minäkin missannut jutun, josta sentään monet paperilehdetkin ovat ehtineen kirjoittaa laajoja artikkeleita.

7/13/2006 12:01:00 ip.  

Aina voi vitsin levitessä käsiin turvautua legendaariseen Fast Show-kommenttiin ja todeta "I'll get me coat". Mikäli sitäkin joutuu vielä selittelemään, niin sitten kannattaa ihan oikeasti hakea takki ja lähteä.

7/14/2006 09:54:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds