Silmien sumentuessa

Rippileiriltä löydettiin satiaisia, mutta

Satiaisten alkuperää ei seurakunta ole pystynyt selvittämään.


Öh, eikö näissä piireissä kaikki ole luojan luomaa kunnes toisin todistetaan. Tai vaikka todistettaisiin.

{Ollaanpa sitä tänään niin kiihkoateistia, että.}

Vaan olipa sentään hienosti otsikoitu tuo uutinen:

Satiaiset häiritsivät rippileirin sanomaa

Eivätköhän nekin pyrkineet vain kuuliaisesti lisääntymään ja täyttämään maan.

Samalla sivulla kerrotaan vielä vain Beckhamien lohtuseksistä [sepä kestää kauan, mutta onhan David sentään ammattiurheilija] sekä pohditaan, voiko suhde olla pelkkää seksiä.

Minun tekisi mieleni pohtia, voiko suhde olla pelkkää lohtua.

Mutta en tee sitä nyt. Olen liian huvittunut kokeisiin lukemisestani. Minulla on huomenna kaksi saman oppituolin koetta. Eivät sitten yhtään paremmin viitsineet koordinoida.

Ja lukiessani tätä sinänsä mielenkiintoista artikkelia [pdf] [mikä on paper suomeksi?] vastaani tuli seuraava lause:

Bob checks the sport news and scores many times each day.


Suomeksi siis: Bob tsekkaa urheilu-uutiset ja saa monta kertaa päivässä.

Kyllä minä ymmärrän, että skenaariot on syytä määritellä tarkasti, mutta ihan totta, ei olisi välttämättä kiinnostanut lukea moista kerskumista.

***

En ole nukkunut kahteen päivään ja varoitan herättämästä. Tämänpäiväinen presentaatio meni olosuhteisiin nähden hyvin. Tämä oli toinen kerta tänä vuonna, kun ylsin pitämään hyvän esityksen [joskin vain englanniksi]. Jopa niissä määrin, että ajoin tunsin reality distortion fieldin läsnäolon.

Lopulta meidän ryhmämme kohtuullisen kurjine tuotteineen ei saanut lainkaan niin paljon kritiikkiä kuin moni nähdäkseni parempi ryhmä.

Läppänä se, että professorin innostavan päätösluennon huumaamana viime torstaina en osannut kirjoittaa kurssipalautteen vapaa sana -kenttään muuta kuin, että pidä hyvä huoli RDF:stäsi.

***

Niin, eikä se mainitsemani kahden minuutin juttukaan huonosti mennyt. Täydet pisteet saimme. Kirjallinen osio meni vähän huonommin. Syksyllä ensimmäisestä kirjallisesta työstäni 2,3 [kun 1,0 on siis paras ja 5,0 hylätty] saatuani olin tyytyväinen, mutta nyt se tuntui pettymykseltä, kun olen keväällä saanut jokaikisestä 1,0.

Niin, en osaa kirjoittaa porukassa. Kun en kehtaa jyrätä kaikkea, mitä toinen on tehnyt.

***

No huh, siinäpä oli uhoa vähän ajan tarpeiksi. Saksan keskustelukurssin loppuväittelykin sujui mukavasti. Puolustin kiivasti lukukausimaksuja ja teilasin pohjana olleen Süddeutsche Zeitungin artikkelin populistiseksi.

***

Koska teitä kaikkia kiinnostaa yhtä ns. vitusti kuin Saaraa, kerron, että kovalevyni hajosi taas. Onhan teillä vamuuskopiot kunnossa, sanoi Hugo-peikkokin aikoinaan ihan silkkaa pahuuttaan. iPodini taas vein huoltoon viime torstaina klikkauspyörän lauettua.

Elämäni rankimmalla hellepäivän sateella saattoi olla osuutensa asiaan, mutta jos jotain kysyvät, väitän olleeni juoksemassa. Olen ollutkin, kokeilin coopperia ensimmäistä kertaa aikuisiällä ja pääsin jotain yli 2700 metriä. Se on ihan hyvin, kun huomioi, että menomatka oli ylämäkeä ja aika loppui kesken alamäen.

Niin, minähän sain syntymäpäivälahjaksi sen Sonyn ja Applen härvelin, jolla voi tehdä juoksemisesta inauksen vähemmän tylsää touhua. Niitä vain ei taida saada vielä mistään.

***

Ai niin, Klinsin vastausta odotellessa voidaan harjoitella yhteenlaskua:

1990 + 1974 - 1954 = 2010

[via vähän kaikki]

15 on viitsinyt kommentoida:

Nonni, ja nyt vain odottelemaan tarjouksia niiltä firmoilta, joitten mielestä ei ole niin väliä, onko puheessa sisältöä, kunhan sanomansa osaa esittää tenhoavasti englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi, auttavasti ranskaksi ja jotenkuten suomeksikin!

7/10/2006 08:38:00 ip.  

Mitkä ihmeen firmat. Eikö blogien tarkoitus ollutkaan mainostaa itseään naisille?

7/10/2006 08:46:00 ip.  

Sun Äitis tarkoitti tietysti naisten johtamia firmoja.

Mutta jos se vaihtoehto ei miellytä, onhan sinulla aina mahdollisuus ryhtyä toimittajaksi.

Päheä tulevaisuus toimittajana, jonka erikoisuutena ovat jutut, jotka ovat vaikeampia kuin sudokut.

Ajattele. Saisi kirjoittaa mitä haluaisi ja toisten olisi pakko lukea. Lehdistähän maksetaan - tsädäm - etukäteen.

Televisiossa Tappajahai syö naista ja mitä tekevät rannalla olijat. Juoksevat kaikki veteen.

Ei kyllä meilläpäin...

7/10/2006 09:42:00 ip.  

Äh, kun viimeksi hain toimittajaksi, luulin ampuvani mäkäräistä ionikanuunalla, vaan eipä kuulunut yhtään mitään.

Täytyy jatkossa keskittyä ilkeilemään tuolle julkaisulle, kuinkas muuten.

7/10/2006 09:44:00 ip.  

Paper suomeksi on ainakin yliopistomaailmassa(sen mitä minä siitä tiedän) yksinkertaisesti paperi -> julkaista paperi, kirjoittaa paperi jne.

7/10/2006 10:04:00 ip.  

Miten niin via vähän kaikki? Miksei kukaan mulle ole mitään kertonut? Mikä ihmeen Klins? (Google esittää haulla Klins kakkosena linkkiä johonkin Pää auki -blogiin, jossa joku muovikuppi tippuu taivaasta, Klins. Ja sitten on jotain potkupalloaiheisia linkkejä. Mutta mitä toi 2010 oikein on?)

Epäilen vahvasti, että tämä on taas jotain huumoria, ja minähän olen tunnetusti huumorintajuton kuten ikäisteni naisten tapa on, joten ei ihme, etten ymmärrä.

7/10/2006 10:12:00 ip.  

Klinsi on Klinsmann ja Klinsmann on uuden aikakauden äijä. Saksan valmentaja siis, joka miettii, jaksaako jatkaa, kun koko maa lehtiä myöten on edessä polvillaan, mutta vaimo mokoma odottelee Kaliforniassa.

Se taivaasta pudonneen mukin klins oli hyvin bongattu.

Saksa on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden neljästi, und zwar 1954, 1974, 1990 ja 2010. - Wikipedia 2010

7/10/2006 10:32:00 ip.  

Tero, Matkalla-Marjutin olen kai nähnyt käyttävän paperi-sanaa, mutta vähän sekin tuntuu hölmöltä, kun se ei kai kovin vakiintunut ole [sana ei kuulu yo-kirjoitusten oppimäärään] ja on sikäli typerä, että artikkeleilla tapaa olla mittaa monen sivun (paperin) verran ja yleensä ne julkaistaankin tiedostoina.

7/10/2006 10:44:00 ip.  

Joo, siihen äijään ja äijän Kaliforniassa viihtyvään vaimoon asti olin ihan messissä, mutta noista vuosiluvuista en olisi selvinnyt.

Nyt kysyisin, oliko se Klins-muki tahallinen vai tahaton?

7/10/2006 11:01:00 ip.  

Kyllä se mustakin on paperi, ainakin siis puhekielessä, mikä tietty on lainaa enkusta.

Virallisesti kai kuitenkin artikkeli. Siis tieteellinen artikkeli, usein julkaistu jossain tieteellisessä julkaisussa.

mut ehkä se palautui sieltä PA:n kielen päältä takaisin jo, kun kerran käytti sitä? (tai sit se oli vaan sun keino ah niin hienovireisesti jo osoittaa se vastaamalla noin, enkä mä tietenkään tajunnut. huoh. )

7/10/2006 11:11:00 ip.  

SÄ, oli se ihan tahallinen. Tuollainen ah, niin hienovaraisesti piilotettu yksityiskohta, jotka tapaavat jäädä huomaamatta, mutta ilahduttavat suuresti minua.

Pitäähän minunkin tästä puuhasta hupini saada.

Sittenkin pidän lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että kallet paljastuvat naisiksi.

[Tämä oli hyvä päivä: kaksi uutta kommentaattoria!]

7/10/2006 11:17:00 ip.  

Paperi ei kyllä ole sama kuin artikkeli. Paperi voi olla esimerkiksi kongressi-, konferenssi tai seminaariesitelmä, joka joko julkaistaan tai ei julkaista. Monissa papereissa lukee, että ei siteerattavaksi. Niillä on silloin valmisteluluonne.

Monet tekevät papereita näihin kokoontumisiin siksi, että ne saisivat kritiikkiä ja niistä keskusteltaisiin. Tämän jälkeen on hyvä ruveta väsäämään artikkeleita. Kun on viidessä tilaisuudessa testannut ideansa, on artikkelia vastaan vaikeampi keksiä uutta kritiikkiä ja ovelampi on ottanut ne vanhat jo huomioon.

Anteeksi asiallinen kommenttini. Lienee ensimmäinen tässä blogissa.

7/11/2006 10:25:00 ap.  

Ymmärrän sinua täysin. Ryhmätyö ja tiimityö ja kaikki sellainen on silkkaa kidutusta. Jollekin ryhmässä on aina langennut se auktoriteetti ilman mitään päteviä perusteluja,yleensä vain sillä että se on kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti jolla on kantava ääni (ja joka saattaa itkeä tirauttaa luennolla ja sitten suureen ääneen huutaa: "mä oon ihan ok, ihan ok, hei! Älkää välittäkö, mulla on emootiot vaan niin pinnassa, kun mä oon taas raskaana ja edellinen raskaus kaksi viikkoa sitten päättyi keskenmenoon!" = "tulkaa kaikki halaamaan mua ja tehkää musta sitten ryhmätyöauktoriteetti kun mä olen niin tunneälykäs").

Ryhmätöissä on myös aina osa lampaita joille auktoriteetti jakaa tehtäviä ja sitten se yksi vastarannankiiski, joka loppujen lopuksi olisi paras ryhmänjohtaja, mutta kaikki korjausehdotukset ym. jyrätään sillä että se on ulkomaalainen tai liian fiksu tai yksinkertaisesti vaan vaikea.
(minä olin aina se liian fiksu typerään ryhmätyöhön ja tänään tekemässäni voimaeläintestissä minusta tuli kettu juuri tuon ryhmätyökyvyttömyyteni takia)

Tällaisia kokemuksia opiskeluajoilta. Anteeksi överimittainen kommentti.
-minh-

7/11/2006 03:26:00 ip.  

Kirjoitin tähän paljon pidemmälti tämän kevään ja viime syksyn ryhmätöistäni, mutta eivät ne tähän kuulu. Minulla ei ole mitään ryhmätöitä vastaan, hyvässä ryhmässä se on hieno juttu. Hyviä ryhmiä en ole vain päässyt turhan usein kokemaan. Ja porukalla kirjoittaminen nyt vain on kovin mahdotonta [, jos sattuu rakastamaan omaa kirjallista ääntään].

Silloin, kun vetovastuu lankeaa minulle, homma on yleensä toiminut. Kun minulle taas lankeaa vastarannankiisken osa, lopputulos on yleensä surullisempi...

7/11/2006 05:09:00 ip.  

Vastarannankiiskien surullinen ja epäoikeudenmukainen osa...sori, olen vähän siidereissä.Ymmärrän taas niin...

7/11/2006 07:19:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds