Lähtemätön jälki

Suomalaisen herrasmiehen elämä täällä Keski-Euroopassa on tätä nykyä hyvin vaivalloista. Lordin viisuvoiton jälkeen sai olla kuulemassa joka suunnalta, kuinka rohkeita ja kuuleja me suomalaiset olemme. Nyt Matti Vanhasen myötä saa olla työntämässä syrjään meidän suomalaisten ylivertaista seksikkyyttä ylistäviä naisparkoja.

Joku väitti minua kerran Matti Vanhasen kaltaiseksi, mutta kaikesta seksikkyydestä huolimatta otin sen verisenä loukkauksena.

Jollaiseksi se toki oli tarkoitettukin.

***

Minun iPodini tuli takaisin ehjänä. Olivat asentaneet softan uudestaan. Palautin sen risana.

Uusi tulee maanantaina. Tällä kertaa ilman kaiverrusta, sillä en halua odottaa paria viikkoa. Ja tämä on parempi jälleenmyyntiarvonkin kannalta. [Kyllä, tällainen epäromanttinen sika olen pohjimmiltani. Varo vain, niin otan vielä avioehdonkin.]

Eikä alkuperäinen kaiverrrukseni edes ollut kovin hyvä. iPodin tilaamisen vaikein vaihe oli kaiverrustekstin päättäminen. Juuri sillä hetkellä kärsin ahdistavasta mä en keksi mitään -syndroomasta. Lopulta kirjoitin luukkuun triviaalisti nimimerkin ja sähköpostiosoitteen.

Olisin nyt edes luvannut hitonmoisen löytöpalkkion.

Tälle sivulle on koottu Applen hylkäämiä iPod-kaiverruksia, mutta sieltä puuttuu tarina kaverista, joka tilasi podinsa tekstillä tyyliiin Microsoft rules 4evahmore ja sai soittimen, jossa MS oli vaihdettu tylysti Appleksi. Todisteena oli valokuva, jossa soittimen vieressä oli alkuperäinen tilauskuitti teksteineen.

Paha paikka on myös se, kun akuutti mitään keksimättömyys iskee hetkellä, jolla pitäisi allekirjoittaa visakuitti.

***

Kävin tänään viimeisen kerran parturissa. Kantaparturini ei ollut paikalla, syöpä vissiin edennyt. Rouvan lisäksi siellä oli joku nuori kundi. Jokseenkin surullista. Joku voisi kirjoittaa aiheesta tekotaiteellisen novellin.

Olen pohtinut asioiden hautomista ja tullut siihen tulokseen, että tulee muistaa rajahyöty ja miettiä kriittisesti, milloin on syytä nysvätä. Ja mietin, onko blogaamisen fire and forget -ajattelu jättänyt jälkensä luonteeseeni.

Tiedättehän leave skid marks on your soul, niin kuin Pole Positionin mainoksessa sanotaan. Tuollaisia mainoksia ei enää tehdä.

Kun nykyään ei enää nysvätä. Äh.

[Ja kun muissa maissa luodaan miehekkäästi skid markeja, Matti Vanhanen saa aikaiseksi vain jarrutusjälkiÄH]

***

Ai niin, ja murtauduin minä tänänä kotiinikin kylpyhuoneen ikkunasta, kun en ottanut mukaan kuin ulko-oven avaimen juoksemaan lähteissäni. Murtautuisi muka Matti Vanhanen kotiinsa, häh.

3 on viitsinyt kommentoida:

"tänänä"

Wau, hyvä sana! Myy Hesarille, isot rahat odottaa.

7/15/2006 02:10:00 ap.  

Ei ne mitään maksa hyvistä sanoista. Pöllivät sanelukoneidensa kanssa baareissa viereisistä pöydistä. Maastoutuvat kulahtaneisiin vaatteisiin tai skedelenkkareihin. Ehkä NYT:in väkeä? Ja City-lehden myös. Multakin on viety pari aivan fantsua kukkasta suoraan suusta baarissa improvisoidessani jotain (paska)juttua ja siellä se on ollut, NYT:issä seuraavana perjantaina. Tämä on muuten täysin tosi tarina, vaikkei ehkä uskoisi.
-minh-

7/15/2006 02:18:00 ip.  

Yksi naapuri, joka on valtiovarainministerinä eräässä pohjoisessa pienessä valtiossa, yritti sanoa käsipäivää, vaikka oli edellispäivänä valokuvassa kätellyt kepulia... Hyi helvetti.

7/16/2006 08:47:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds