Kaikesta tästä

Päässäni soi Velvet Underground, kun kävelen kotiin jälleen yhdestä viimeisestä. Paitsi että Sunday Morningin sijaan aivoni sanovat Kaikki tämä.

Kaikki, kun en paremmin osaa sanoa.

Pääsemättömissä olen pronominipesyeistäni.

Kävelen kämmenpohjat eteenpäin käännettyinä, puristan kädet väljään nyrkkiin, nostan leukaani ja suljen silmät. Jos olisi takki, antaisin sen valua.

Kaksi viikkoa. Tänään.

***

Ja tämä linkki, koska se sopii aiheeseen mahdollisimman huonosti. Melkein yhtä sairasta, kuin jos kävisi ilmi, että lukisi tietämättään esimerkiksi oman perheenjäsenensä blogia.

1 on viitsinyt kommentoida:

Sitä vain mietin, oletko haikea, että enää kaksi viikkoa, vai iloinen, että enää kaksi viikkoa. Vai sittenkin sekä että.

7/14/2006 03:25:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds