Ajan hidastuessa

Huomasin miettiväni, että

analyytikko puhuu, mitä sykli suuhun tuo.

***

Vietin tänään jälleen yksiä jäähyväisiä – millään muotoa vihjaamatta, että kyseessä olisi ollut jonkinlainen yet another -tyyppinen tilaisuus.

Voi, onko minun pakko maskata asiat näin mahdottoman hankaliksi. Kun mitä ihmisetkin ajattelevat.

Minä tietenkin pidän kovasti älykkäistä keskusteluista ja suuresta yhteisymmärryksestä. Olimme aivan samaa mieltä, että liikalihavuus ja DDR-urheilijoiden pakkohormonihoito ovat bzw. olivat "surullisia juttuja".

Luoksesi paljon.
Vuoksesi mitä tahansa.


Noin voisi sanoa, jos sattuisi kärsimään nuoruudenhöperöstä kaukokaipuusta. Vaikka enhän minä.

Ja nyt kun mietin, niin minusta ei ollut rakastumaan tämänkään vuoden aikana. Mikä on toki erittäin praktish, kun ympärilleni katson. Ihastuin sentään useammin kuin jaksan muistaa.

***

Mietin taas rakkauttakin tässä hiljattain. Että rakastuneessa parissa nähdäkseni upeinta on tapa, jolla kumpikin tuntee saaneensa enemmän kuin ansaitsisi [jos nyt sallitaan tällainen markkina-arvoteoreettinen kielenkäyttö].

Minusta on hieman "surullinen juttu" katsoa vierestä tilanteita, joissa mitään ei tapahdu, sillä kumpikin pitää itseään liian hyvänä toiselle.

[Tsihihi, pitää itseään hyvänä. Voiko sitä muka tehdä liikaa.]

***

Notes to self:

  • Opettele tervehtimään niin, ettei toinen joudu aloittamaan tapaamista sanomalla mitä sanoit?
  • Kehitä itsellesi jotenkin mielenkiintoisempi identiteetti, etteivät ihmiset aina lopuksi sano, että ethän sä oikeesti ollutkaan yhtään sellainen ku mä oisin olettanu sun opiskeluiden ja tollasten perusteella.


Blogimaailman slow food, sanottiin Pinserissä kerran.

6 on viitsinyt kommentoida:

Minusta on hieman "surullinen juttu" katsoa vierestä tilanteita, joissa mitään ei tapahdu, sillä kumpikin pitää itseään liian hyvänä toiselle.

Nähdäkseni tavallisempaa on se, että mitään ei tapahdu, koska kumpikin pitää toista liian hyvänä itselleen.

Ehkä sinun ystäväsi ovat omanarvontuntoisempia kuin minun.

7/26/2006 10:23:00 ap.  

Ai, kappas, tuohan olisi aika herttaisen surullista.

Minä tiedän vain tilanteen, jossa pidän toista liian hyvänä itselleni – ja toinen ei pidä minua minääH

7/26/2006 10:30:00 ap.  

No lässyn lässyn.

7/26/2006 05:10:00 ip.  

Kiitos, Saara. Minun editorini on vähän myllerryksissä ja päästää läpi kaikenlaista soopaa, mutta onneksi sinä olet sentään tiukkana.

7/26/2006 07:26:00 ip.  

Tai sitten se, että a pitää itseään liian huonona b:lle näyttäytyy b:lle niin, että hän on liian huono a:lle.

Huomio: Kaikki hahmot ovat fiktiivisiä ja mahdolliset yhteydet tosielämän henkilöihin ovat täysin sattumanvaraisia.

Eläimiä ei vahingoitettu kuvauksessa (ihmisille saattoi käydä ikävämmin).

7/27/2006 10:29:00 ap.  

Olen, Sari, miettinyt, onko sinulla yhteyttä tosimaailman henkilöihin. Kun olen laskenut, että periaatteessa voisikin, mutta en tiedä.

Minusta tuntuu, ja olen saattanut kirjoittaakin, että ihmiset pohtivat aika usein, kelpaavatko he jollekulle toiselle, mutta unohtavat, että toinen saattaa tahollaan miettiä aivan samaa.

7/28/2006 06:38:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds