Kiertotietä

Löytäjä saa pitää – suunsa.

Kyllähän tuon totuudenetsijöiden moton on oltava jo moneen kertaan kirjoitettu, mutta Google ei sitä tunne.

***

Minulla olisi hirveästi sanottavaa, mutta ollut ja oleva vähän kiireistä. Tänään innostuin ottamaan iltapäivätorkut enkä saanut kyllikseni vaan paahdoin kolme tuntia. Kuvaavaa. Aamuisin pääsee nykyään ylös, kun kuvittelee itsensä heinänkorreksi. Eikä minun tarvitse syödä tai nukkua, kunhan aurinko paistaa.

{sanoit, että oli paljon asiaa ja tuhlaat sitten tilaa kirjoittamalla tällaista soopaa}

Ennen torkkujani luesken viime syksyn merkintöjäni, ja täytyy myöntää, että ymmärrän oikein hyvin teitä kaikkia #€%&/#)#@:n tilauksen perujia: kyllä jutut sentään ennen olivat aivan muuta toista.

Ja unenpöpperössä heräsin pohtimaan, onko omien arkistojen lukeminen vähän kuin pieraisisi ja vetäytyisi peiton alle nuuhkuttamaan. Minä en ole koskaan ollut erityisen innostunut moisesta, mutta tiedän näitäkin tyyppejä. *viiden lopettaneen tilaajaan ääni*

[hei, te viisi, en minä teitä tarkoittanut.]

***

Luxemburg, mitä voin sanoa. Muuta kuin, että olin positiivisesti yllättynyt. Minä olen käynyt siellä kerran aikaisemminkin. Ihan vain pikapikaa ekskursiolla sikäläisessä Deloitten [pää?]konttorissa. Silloin ajoimme paikalle maantietä pitkin ja poistuimme baariin kautta [pitkä piikki] kohti Trieriä ja koko kaupungin hienous jäi kokematta.

Mutta siellä on syvä laakso ja taloja penkereillä ja korkeita kielekkeitä ja huimia siltoja. Saatan laittaa kuvia näytille vielä joskus.

Suomea puhuvat lukiolaistytöt kertoivat meille, missä baarit ovat, mutta oli kovin tukkoista. Huorakatuunkin törmäsimme. Paitsi täällä, Berliinissä ja Amsterdamissa, voisin toimia taksikuskina Luxemburgissakin. Lukijamäärät räjähtäisivät, vaikka pitäisi kenties ruveta kirjoittamaan vähän huo {äh, ahdistaako oikeasti noin kovasti?}

Totesimme, että belgialaisessa [?] Quick-hampurilaisravintolassa käyminen oli jonkinlaista paikalliskulttuuria sekin. Huomattuamme, että jo pizzojen hinnat alkoivat kymmenestä eurosta.

Aamulla lainatessani partavaahtoa naiselta tunsin maskuliinisuuteni viime rippeiden valuvan viemäriin kilvan vaaleanpunaisen töhnän kanssa.

Paluumatka oma seikkailunsa sekin. Olimme tulleet Luxemburgin valtion läpi, ja reitti kulki raivostuttavasti lukuisten pikkukylien poikki. Päätimme palatessa suunnata ensin Saksaan ja jatkaa sitten sivistyneesti autobaanaa. Tienviitat löytyivät, laitoimme tyytyväisinä kartan sivuun ja aloimme laskea tuulivoimaloita.

Mutta eräs liittymä oli suljettu. Vieressä oli kiertotietä tarkoittava Umleitung-kyltti, jonka osoittamaa pikkutietä lähdimme seuraamaan. Tie kulki tulosuuntaamme nähden tasan päinvastaiseen suuntaan. Viidentoista minuutin ajelun jälkeen olimme keskelle pientä kylää. Yhtään uutta kylttiä ei ollut tullut vastaan. Päätimme palata kiertotien alkuun ja kysyä siellä sijainneelta huoltamolta apua.

Joku kahviossa istunut kertoi ajaneensa aamulla samasta liittymästä ilman ongelmia. Kehotti purkamaan tiesulun ja ajamaan läpi. Ei kuulemma tuntuisi missään. Lopulta avulias henkilö, jonka sukupuolesta ja vastaan kinastelimme jonkin tovin, tarjoutui näyttämään meille tietä. Hän ajoi täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mihin Umleitung-kyltti oli neuvonut, puikkelehti toisen kyläpahasen läpi ja jätti meidät kotiin johtavalle maantielle. Olisi ollut kovin vaivalloista ilman.

***

Alkuviikosta kohtasin pienen vastoinkäymisen ryhmäni päätettyä hylätä mullistavan hieno ideani. Meidän piti karsia neljästä ideasta kaksi, joita kehittää eteenpäin. Helmisimpukoita siioille, ajattelin ja annoin olla. Minä uskon, että jutussani olisi oikeasti järkeä, mutta saattaa olla, ettei sen toteuttaminen onnituisi tämän kurssin puitteissa, enkä halua kantaa vastuuta ryhmäni syöksemisestä suohon omien pakkomielteideni vuoksi.

Niin kuin vuosi sitten.

***

Kävin myös ensimmäistä kertaa elokuvissa täällä ollessani. Onhan siinä oma vitsinsä istua yleisössä olutpullo kourassa. En minä tiedä, onko se sallittua Suomessa. Ei ole tullut mieleen. Mainoksiakin oli kokonaista puoli tuntia, kyllä kelpaa. Viimeinen näistä esitteli Magnum-jäätelöä.

Tämän jälkeen valot sytytettiin ja saliin hyökkäsi kauppias kylmälaukun kanssa. Möchte jemand Eis, se huuteli. Sitten elokuva sai alkaa.

Minä en ole nähnyt aiempia Mission Impossible -elokuvia ja luettuani jostain, että tämä oli paras, taidan jättää väliin. En minä tuota olisi englanniksi mennyt katsomaan, mutta saksalaisessa dubbauksessa on sentään vitsinsä.

Tuskin koskaan olen nähnyt yhtä voimakkaasti yhden näyttelijän niskaan rakennettua elokuvaa. Sankarin armaasta naisestakaan ei kerrottu muuta kuin että hän on Katie Holmesin näköinen. Enkä minä ymmärrä, kuinka kaikkialla kohistaan, että siinä on jotain kun Tom Cruise juoksee. Karkuun rosvoja, karkuun poliiseja, karkuun luoteja. Korostetun paljon läpi elokuvan, hölmönnäköisessä pystyasennossa.

Sori nyt, ei pysty.

[Paitsi että kahteen blogiin piti vielä linkata: Sentti miljoonaksi ja Muusikot on tyhmii.]

6 on viitsinyt kommentoida:

HEI!
Olisi aivan ihanaa jos alkaisit kirjoittamaan taxikuski blogia! Niitä kun on ihan liian vähän.

Mun ihan lempireitti on, siis jos tulee vaikka Ranskasta ja haluaa kotiin, niin Luxemburg, Trier ja sitten unohtamatta käydä katselemassa kadulla hengailevia asi heeboja Bitburgissa (mikä on ASI suomeksi? Niitä on siellä pilvin pimein, en halua kuullostaa ilkeältä, mutta hullulla on hupinsa) siis jos aika riittää. Ja sitten kauniin Eifelin läpi, tietty juuri noita umleitung pikku teitä.
BTW. Oletko huomannut Saksan ja suomen "tulehtuneita" välejä? Bild uutisoi pari päivää sitten, että Lordi on pilkannut Nicolea ja koko saksan loistelias Schlager kansa alkaa boikotoimaan Suomea. Järisyttävää.

5/11/2006 12:48:00 ip.  

Me katsoimme Bitburgia vain ikkunasta sen verran, että Bitin oluttehdas näkyi. Minä en tiedä, mitä Asi on edes saksaksi. Google sanoi näin:

"Asi bedeutet in dem Fall wohl eher Asylanten, denn jeder Asoziale würde sich schämen, wenn ihr diesen "Titel" tragen würdet."

Onkohan BTW saksaksi ÜBR. Mietin, että joku huumoriblogaaja olisi varmaan kirjoittanut lystikkäästi kokemuksistaan maassa, jossa kaikki yhtäkkiä vihaavat Suomea, mutta tällaista tekijää ei löytynyt tähän hätään.

5/11/2006 01:15:00 ip.  

Tarkoitin tietysti Asoziale.

Mikä on übrigens suomeksi? Muuten? (kuullostaa typerältä)Ainiin?

5/11/2006 02:25:00 ip.  

Minä olen ihan pihalla. Miksi tuon seudun ihmiset ovat aseja?

Muuten se on kai tapana kääntää, vaikka nykyään jengi kai sanoo vain yksinkertaisesti beeteewee.

5/11/2006 02:31:00 ip.  

Äh, kyselet nyt ihan liikaa. Kärpäsestä tuli härkä. Vaikea selittää, kai siellä on paljon työttömyyttä, ausländer usw. Ihmisiä ketkä eivät tee ostoksiaan esim. Liisankadun Pikkolossa. Ja niillä on siellä uskomattomia määriä kampfhundeja, joitten omistajat huutelevat rasistisia lauseita ja tappelevat kaduilla. Näin minä olen paikan usein kokenut. TOKI KAIKKI IHMISET SILLÄ SEUDULLA EIVÄT OLE ASEJA tarkennettakoon.

Kiitos vinkistä, eli onko nyt viileää sanoa beeteevee? Lennän huomenna pikaisesti Helsinkiin, voisin sitten illalla baarissa istuessani käyttää tuota. Esim. tyyliin "Beeteevee, mitäs mieltä te ootte näistä Lordin kommenteista?"

5/11/2006 03:29:00 ip.  

Hihii, aivan kuin olisi mahdollista kysellä liikaa. Kyllä, Helsingissä on erittäin kuulia tätä nykyä sanoa beeteevee. Jos joku ei tätä ymmärrä, hän ei vain ole kyllin kolea.

Eli ei ole lukenut tätä blogia, joka on sentään jonkinmoinen trendsetteri ja tyyliraamattu. Tylliraamattu olisi kyllä kiva.

5/11/2006 07:58:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds