Vallan keskiössä

Siinä minä olin, keskellä saksalaisnaisen yksiötä ja mietin, että toinen tapaaminen ja heti viemässä kotiinsa. Epätoivoinen tyttöparka. Näytinkö minä muka jotenkin helpolta.

Sadetta pitämään, säälittävää.

Äch, eikö nyt kuitenkin tanssittaisi ensin, tuumin.


***

Tässä oli pitkä ja älykäs pohdiskelu, mutta se jäi lähettämättä, kun nettiyhteyteni katkesi jälleen. Ja kohta olinkin jo Brysselissä. Näin voi käydä kelle tahansa.

Bryssel on hieno kaupunki, ei auta. Sinne meni viimeinkin syy, miksi en rupeaisi eurokansanedustajaksi.

Sittenkin, tuumin, Bryssel on jotenkin etäinen. Huomatkaa, sen nimi loppuu konsonanttiin. Toki usein sanotaan tuttavallisesti Brysseli, mutta virallinen nimi on ilman iitä. Hieman kuin Berliinissä ei ole. Tallinnalla ja Tukholmallakin loppuvokaalinsa. Ja Oslolla.

***

Ja junan ikkunasta ulos tiiraillessani silmiini osui Atomium. Tosiaan, tuo on olemassa, mietin. Ymmärsin, etten ollut ajatellut asiaa vuosiin. En välttämättä ikinä tarkalleen tiennyt, että rakennelma sijaitsee juuri Brysselissä. Tai että se on varsin valtava.

Jos siis vertaa vaikka Eiffel-torniin, jonka sijaintikaupunki, saati olemassaolo, on tuskin epäselvää juuri kellekään.

Tulisiko sääliä Brysseliä? Toisaalta kaupunki on tunnettu Manneken Pis -patsaasta [saksalaiset kirjoittavat sen äällä kuin Big Mäcin]. Samoin kuin Atomiumin valtavuus minulle oli pienoinen shokki, että patsas ei ollut kuin puolisen metriä korkea [Kaverini on asunut kaupungissa vuoden alusta eikä ollut ennen onnistunut löytämään patsasta. Niin pieni se on].

Jos siis Eiffel-tornin rakentaminen maksaa noin viisi miljardia ja Mannekenin saa viidelläkympillä, kenties pitäisi sittenkin sääliä Pariisia. Tiedättehän, Telefinlandin kamppiskin oli hitsin tehokas.

Atomium oli kiinni, kun sinne saavuimme. Neljän euron opiskelijahinta olisi ollut kipurajan alapuolella. Sittenkin hieman huvittavaa lukea, että

Three upper spheres lacking vertical support are not open to the public for safety reasons.


***

On aika vaikeaa kirjoittaa mitään hetken hiljaa oltuaan [Vaikka onhan tuo sentään paras tapa saada uusia tilaajia]. Tiedän, että huomenna tunnen jälleen palavaa halua kirjoittaa elinympäristöni jokaisesta nippelistä, mutta tänään ei ole sellainen päivä.

Mietin taannoin, pitäisikö tehdä vain sellaisia asioita, jotka sujuvat tauon jälkeen paremmin kuin ennen taukoa. Lapsena sai aina huomata riemukseen talven tultua, että luisteleminen sujui paremmin kuin edellisvuonna. Olihan siinä jälleen koko kesä kävelty ja harjoiteltu koordinaatiota.

[On olemassa ihmisiä, jotka käyttävät sanaa edellisvuosi merkityksessä 'toissavuosi'. Ei olisi välttämättä syytä olla.]

[Kuvioon kuuluu, että kamerani saapui tänään eikä esimerkiksi ennen lähtöäni perjantaina.]

2 on viitsinyt kommentoida:

Manneken oli pettymys minullekin kun sen loppujen lopuksi löysin. Silloin joskus. Siellä.

4/03/2006 04:06:00 ip.  

Nööööf, jätkä klippas kaiken pronon poies...

4/04/2006 03:13:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds