Oi aikoja

Elämme lopun aikoja, kuten tiedätte. Siinä vaiheessa kun taksikuskit alkavat blogata, asiantuntijat ovat lopettaneet jo aikaa sitten.

[Eikä sillä, tämä saattaa olla keskimääräistä paremmin kirjoitettu taksiblogi.]

Eikä tämä tähän jää, rintamat rakoilevat. Ihmiset tapailevat toisiaan livenä. Suomen valtio on päättänyt, että teknisen edistyksen leviämistä tulee tukea vaikka lainsäädännöllä ja jotkut menevät ehdoin tahdoin tapaamaan fyysisesti, vaikka moinen on tiettävästi ollut mahdollista jo 80-luvulla, ellei peräti aiemminkin.

[Tämän tekstin vitsit jäivät sitten näihin rykäisyihin.]

***

Minä en sitten mennytkään tanssikurssille. Unohdin vaihtaa opiskelijanumeroita parini kanssa, eikä ilman tuota tietoa voi ilmoittautua [kurssi menee täyteen minuuteissa]. Että haistakoot vain saksan byrokratioineen.

***

Sain viimein tietää tulokseni kahdesta kurssistani. Kaikki sujui suunnitelmieni mukaan. Sain 2.0:n siitä, jonka ensimmäinen välikoe meni pieleen [loppukokeesta 1.3 ja projektista samoin]. Toisesta kurssista oli pohjalla välikokeen ykkönen ja loppukokeen ykkönen riitti suomaan 1.0:n loppuarvosanaksi silläkin uhalla, että projektista tuli vain 1.7.

1 edelleen paras ja 5 huonoin.

Ja kun tänään juttelin projektin arvosanasta ryhmäläisten kanssa, kävi ilmi, että muille oli annettu 2.0. Olin aivan hissukseen ja mietin, ettei moinenkaan aivan reilua ole, vaikka tässä tapauksessa kyllä ihan oikein.

Sori nyt, eikä ketään kiinnosta, mutta minä, joka olen oikeasti aika hyvä ja tottunut viime vuosina siihen, etten, olen vaihteeksi ihan innoissani, että panostukseni tuottaa hedelmää eikä pelkkää kiukkua ja turhautumista.

Ja joskus mietin, että yksi parhaista asioista, joita minulle on sattunut on, että olen saanut kokea, miltä tuntuu olla huono.

***

Äsken bussissa istuessani muistin parin viikon takaisen ajatukseni. Kun ajattelen kokemusta bussimatkasta kotoa vaihtopysäkille, kyse ei ole samasta asiasta eri suuntiin mennessä. En ajattele, että nyt istun bussissa ja bussi menee jonnekin. Sen sijaan tiedän olevani juuri kotimatkalla. Istunkin eri paikassa.

En ajattele bussia paikkana, vaan matkaa pysäkiltä toiselle jonkinlaisena putkena, jossa ikään kuin integroidaan lähtöajankohdasta tuloajankohtaan ja matka typistyy hetkeksi. [Oikeasti en ole integroinut pariin vuoteen, oikeasti olen huono juuri siinä.] Jollain tapaa ajalla ei siis ole merkitystä, vaan koko kotimatka on yksi paikka tai tila.

Ja bussin takapenkissä istuessani huomasin ajattelevani, että oikeasti aika on tietenkin bussin takaseinä, joka seuraa kannoillani eikä sen takana ole mitään. Muistelin, kuinka lapsena pelasin Super Mario 3:sta kaverin luona ja siinä joissain kentissä kuvaruutu rullasi väkisin sen sijaan, että olisi seurannut pelaajaa.

Nuo kentät tuntuivat paljon tavallisia ahdistavammilta, vaikka tavallistakin saattoi toisinaan pelata juoksunappi pohjassa eteenpäin juosten, jolloin kuvaruutu oikeasti vieri eteenpäin lujempaa kuin kuunaan noissa automaattisesti rullaavissa. Ja mietin, että jos ahdistua haluaa, voi koska tahansa ajatella, että vaikka elämä näyttää tilalta ja kentältä, joka rullaa minun mukaani, todellisuudessa aika on bussin peräseinä ja armotta ahnaaseen rotkoon työntävä ruudunreuna.

***

Ja seuraavaksi muistin, että minähän keksin saman asian jo yhdeksänvuotiaana kerran kesämökillä. Katselin järvimaisemaa ja mietin, että vaikka tämä näyttää pysyvän samana, todellisuudessa jokainen hetki on uusi. Että jokainen silmäys on ainutkertainen, en koskaan näkisi uudestaan samaa kuin kullakin hetkellä.

Ehkä ihan hyvä, että tuo unohtui vuosiksi. Olisi vaikka voinut oppia elämään hetkessä.

***

[Lisäys] Analysoitavaa markkina-arvoteoreetikoille:

-Jos naisia ei olisi olemassa,
rahalla ei olisi merkitystä.

– Iltatyttö Natalia

Via

10 on viitsinyt kommentoida:

Minusta on hieman ylimielistä sanoa "Siinä vaiheessa kun taksikuskit alkavat blogata, asiantuntijat ovat lopettaneet jo aikaa sitten".

Keitä nämä asiantuntijat muuten ovat? Miten tullaan blog(g)aamisen asiantuntijaksi? Monenko vuoden koulutus tarvitaan, itselläni on takana vasta reilu kolme vuotta? Antaako kommentti ymmärtää, että taksikuskit ovat tyhmempiä kuin muut? Entäpä taksinvälittäjät?

Ja kyllähän se varausnumero sanana on vaikeaselkoinen, jos ei ole äidinkieltä opiskellut maisteritasolle asti. Kännykkälaskussa vilahtaa sana "asiakasnumero" ja tietokonetta netistä ostaessa ruutuun tulee tieto "tilausnumerosta".

Onneksi Pää auki ei koskaan suhtaudu mihinkään asioihin kylmän ylimielisesti, tämä on kiva blogi lukea!

4/04/2006 05:05:00 ip.  

Sori jos vaikutin ylimieliseltä.

Tämä oli olevinaan osa suurempaa kokonaisuutta, jossa listasijoituksiinsa pettyneet vanhan polven starbat [kuten Sedis] kommentoivat, että nykyajan nuoriso [jonka osana taksiblogit] vain hyppivät ohitse.

[Tokaisu on kaverini suusta, eikä hän edes lue blogeja.]

Tuo taksiblogeille kuittailu oli siis saman tapaan hyväntahtoista kuin Schizoneuvokselle, joka on muuten tunnetusti Suomen ainoa blogaamisen asiantuntija.

Minä en näe suoraa yhteyttä asiakas- ja tilausnumeron välillä. Ja tosiaan, minä olen lähtökohtaisesti käyttäjän puolella ja kummallisia systeemejä vastaan. Kutsuttiin käyttäjiä sitten kuluttajiksi tai asiakkaiksi.

Pointtina se, että tilausnumero-sana ei kerro soittajalle, mikä hänen tilanteensa on sillä hetkellä. Myönnän toki, että puhelin on hankala väline.

4/04/2006 05:21:00 ip.  

Yllä siis tilausnumero ja varausnumero ovat samoja asioita. Näin helppoa minut on sekoittaa.

4/04/2006 05:27:00 ip.  

Näin vanhan polven starbuna minusta on omituista, että soitan taksin, saan numeron, olipa se ihan mikä tahansa numeronumeronumero, enkä sitten välttämättä saa mitään muuta. Kun se on vaan varausnumero.

Mutta nuoret varmaan ottavat tämän päivänselvänä tosiasiana. Näin on kun on.

Sitten ne sanoo, ettei saa lennosta ottaa naapurikunnan taksia. Ha ha ha!

4/04/2006 07:20:00 ip.  

No, pääsit sentään sadetta pitämään!

4/05/2006 09:04:00 ap.  

Olen imarreltu.

4/06/2006 04:43:00 ip.  

"-"

Äh, ei se näytä samalta, kun viiva ei mene lainausmerkkien alle.

4/06/2006 04:48:00 ip.  

Enkö vain osaa vai onko tuossa taksikuskiblogilinkissä jotain häikkää?

Vai onko se vaan keskimääräistä paremmin kirjotettu taksiblogi kun siellä lukee notta "Not found".

4/06/2006 08:15:00 ip.  

Huhu kertoo, että neitosia uhattiin potkuilla ja blogi poistettiin. Sellaista on tämän maan sananvapaus, vaikkei mitään tietosuojalakia ilmeisesti edes kirjoituksissa rikottu. Laiton irtisanominenhan se olisi ollut. Toivotaan, että Ursula ja Inkeri palaavat blogimaailmaan edes kommenttilootalle, niin saamme varmistuksen asiaan.

4/06/2006 11:41:00 ip.  

Lainasin markkina-arvoteorian tuohon Natalia-sitaattiin yhdistämisen häpeilemättä tagiksi tuonne bloohoni.

Että kiitosta.

1/27/2007 06:16:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds