Tapa sellainen

Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa on kohta, jossa Akseli nostaa kaivolla käyvän Elinan vesisaavia ja pinnistää itsensä äärimmilleen, jotta voisi luoda vaikutelman, ettei tunnu missään.

Helppoahan tuo.

Hankalaa sen sijaan on nostaa jotain siten, että ensin kommunikoi, että tämä on
kyllä painava, muttei silti tunnu missään.

***

Tässä kurjassa kämpässäni on yksi merkittävä hyvä puoli: sadan metrin päässä on leipomo, josta saa tuoreita sämpylöitä aamuisin.

Jaksoin käydä siellä kerran syksyn aikana.

Nyt olen ryhdistäytynyt ja poikennut siellä jo kahtena peräkkäisenä aamuna. Löysin kaupastakin sellaista makeaa voita, jota alpeilla saa aamiaiseksi. Täydellistä. Olen oppinut optimoimaan oivasti: otan voin sulamaan jääkaapista leipomoreissun ajaksi ja jätän veden kiehumaan.

Niin, mitäpä sitä muuta voisi neljän ja puolen tunnin unien jälkeen tehdä kuin nousta ylös. Minulla oli tänään kaksi, oikeasti kolme, koetta, ja alan saada fiiliksestä kiinni. Sellaista akateemista rappioromantiikkaa, tiedättehän. Kun keittää kahvia kahdelta yöllä ja kuuntelee kahtasataa huitelevaa pulssiaan unen täyttämässä talossa.

Herää sitten aamulla paniikkiinsa pää täynnä hölmöjä lauseita:

Pakomielle
sinä minulle olit –
ja siksi kai nimeäsi edelleen hourin.

Minä ainainen
silmänpakoilija –
ja kun se vain vältti, niin palvoin.
['Älä tee', hourin. Masentavaa, kun kaiken maailman hyyperöt luulevat, että pakkomielle kirjoitetaan oikeasti pakomielle ja latistavat mukanokkeluuteni.]
***

Ensimmäinen ja tärkeä koe meni hyvin. Kirjoitin raivoisalla vimmalla tällä kertaa, tietäen, että aika olisi kortilla. Jäi kaksi minuuttia ylikin lopulta. Toinen oli sitten ranskaa ja meni ihan kivasti. Kolmas oli sitten myös, enkä jaksanut enää välittää.

Välissä puuhasin hieman hyperaktiivisena ryhmällemme hellovaa show'ta huomiselle. Sain viime keväänä oppia, ettei sillä, mitä on tehnyt ole mitään väliä, vaan sillä, mitä väittää tehneensä. Ja sillä, miten väittää, mitä on tehnyt.

Markkinointia. Eilinen Hesari sentään laittoi asiat oikeaan järjestykseen:

Arlan myynti vastaa noin kolmasosaa Tanskan viennistä Lähi-idän maihin. Yhtiöllä on 800 työntekijän tehdas Saudi-Arabiassa, joka ei tällä hetkellä tee mitään. Lisäksi alueella toimii myynnissä ja markkinoinnissa parisataa ihmistä.


On 800 työntekijää ja lisäksi myynnissä ja markkinoinnissa toimivaa – ei siis työskentelevää – ihmistä.

[Huomataan vielä tuo korrelaattivirheen aiheuttama vihjaus, että Saudi-Arabia ei tee tällä hetkellä mitään.]

Kun Ultra Bra laulaa kertomaan kirjojen juonia, joita en lukenut, tarkoittaako se tarkoituksella, että kertoja ei tavannut juonista piitata. Keskittyi enemmän maisemakuvaukseen ja muuhun hömppään.

[Joko kysyin tuota joskus aiemminkin? Ilmeisesti en saanut vastausta.]

***

Mietin, pitäisikö minun valittaa siitä yhdestä aiemmasta kokeesta, jossa loppui aika kesken eikä lopputulos ollut kumma. Jäin puolen pisteen päähän arvosanarajasta kuitenkin. Kurssikaveri muistutti, että jos kokeesta menee valittamaan, koko koe arvostellaan uudestaan, tapa sellainen nähkääs on meillä. Siinä on siis riskinsä, että vaikka huononisikin.

Hölmöä, tokaisin. Sehän on vähän kuin jätettäisiin luokalleen siksi, että reputtaa yhden kurssin. Tai, että joku peelo alkaisi boikotoida kokonaista maata yhden siellä toimivan sanomalehden perusteella.

***

On kai olemassa miestyyppi, jonka seurassa naiset siirtävät sormuksensa nimettömästi keskisormeen. Huomasinpa juuri olevani sitä tyyppiä, jonka seurassa se siirretään keskisormesta nimettömään.

4 on viitsinyt kommentoida:

Se juonihan kirjoissa monesti on ihan hömppää, tai no ehkä hömppäjuonisissa kirjoissa ei taida olla juuri maisemakuvauksiakaan. Lisäksi itsekin kerroit yksityiskohdan Pohjantähdestä, mainitsematta mitään juonesta! Joka tapauksessa juonien (ja tärkeiden yksityiskohtien) mielenkiintoisesti kertominen on arvokas taito. Ihan niinkuin nopeasti Rubikin kuution kokoaminenkin.

2/08/2006 09:47:00 ap.  

"On kai olemassa miestyyppi, jonka seurassa naiset siirtävät sormuksensa nimettömästi keskisormeen. Huomasinpa juuri olevani sitä tyyppiä, jonka seurassa se siirretään keskisormesta nimettömään."

Tässä on ainesta kuolemattomaksi aforismiksi, sanoisin.

2/08/2006 11:06:00 ap.  

Tässä on ainesta kuolemattomaksi aforismiksi, sanoisin.

Kun nyt Blogisanomiin pääsisi. Siinä piti tietenkin lukea nimettömästä keskisormeen, mutten sitten viitsinyt suotta korjata.

2/08/2006 11:43:00 ap.  

"nimettömästi keskisormeen" !!! Toihan oli parempi kuin ensinäkemältä saattoi tajutakaan.

2/08/2006 08:40:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds