Kansikuvapoika

Minä olin Iltalehden sivuilla etsimässä, saisinko jostain vielä käsiini eilisen lööpin, jolle piti irvailla – siinä kun oli sössitty sanajärjestys niin, että näytti kuin uhoava Matti olisi ollut alasti, vaikka oikeasti vaatteitta olikin karkuun säntäävä Mervi –

kun huomasin ikkunan ylälaidassa Töölön matkatoimiston mainoksen. Ja ajattelin, että onko heidän brändinsä todella niin vahva, että kannattaa jatkaa samalla nimellä vielä konkurssi-uutisten jälkeenkin. Ymmärtäähän sen, että jollakulla on hinku jatkaa matkatoimiston pitämistä aivan niin kuin on vaikeaa lopettaa blogiaan, vaikka kustannuspäällikkö sanoisi mitä. Mutta että vielä samalla nimellä.

Minä olisin avannut bannerin linkin uuteen välilehteen ja kopioinut osoitteen leikepöydällekin ja liittänyt tuohon edellisen kappaleen Töölö-sanaan, jos se suinkin olisi ollut mahdollista. Vaan kohdevalikkopa höpisi jotain flashistä eikä antanut minun tehdä yhtään mitään. Pitäkää sivunne. Ja visunne.

[Huomaatteko, aika kiinnostavaa tämä tällainen. Menkä ihmeessä lukemaan lisää vastaavuuksia Köyttiksen puolelta. Sitä näköjään päivitetäänkin paljon ahkerammin kuin tätä.]

***

Tuossa jonain päivänä perehdyin kunnon journalistin tavoin vähän syvemmin Uusipaavalniemi-ilmiön taustoihin. Ja petyin. Näyttää siltä, että häntä on fanitettu jo ennen olympialaisia. Useat netissä kiertäneet kuvatkin on otettu jo jostain aiemmasta harjoitusturnauksesta. Lisäksi – mikä pahinta – huumaan liittyy jonkinlainen aito ja oikea ihailu.

Minähän kuvittelin alunperin, että koko touhussa oli kyse jonkinlaisesta absurdista läpästä. Mutta että tuo typerä rubikinkuutiojuttukin oli totta. Ja pesäpallon heitto tutkaan. Voi tätä pettymyksen määrää, kun paljastuu, että väki oli jollain kierolla tavalla vakavissaan.

***

Kielikurssi jatkuu taas seuraavalla lukukaudella. Minullahan on vielä yksi tentti ja sen jälkeen kuukausi lomaa. Kurssille piti ilmoittautua menemällä tiettynä päivänä ja tiettynä kellonlyömällä laittamaan ruksi ruutuun. Valitettavasti en päässyt paikalle.

Sittemmin huomasin, etten ole pääsevä paikalle myöskään toisena vaihtoehtoisena päivänä, sillä olen silloin Berliinissä. Lähetin opettajalle sähköpostia, jossa ylikohteliaaseen sävyyn tiedustelin, onko mitään enää tehtävissä. Onko minun oltava tilaisuudessa läsnä henkilökohtaisesti vai voinko lähettää koulutetun simpanssini. Tai olisiko kenties mahdollista sopia toinen aika [simpanssini kun mielellään nukkuukin puolille päivin].

Opettaja tietenkin vastasi, ettei minun tarvitse tulle paikalle henkilökohtaisesti ja voin tulla koska tahansa haluankin. Eikä silläkään ole oikeastaan mitään väliä, sillä totta kai hän ottaa minut kurssille, vaikken ilmoittautuisikaan.

No, wiude, tuhahtelevat kyyniset kommentaattorit. Tässähän oli taustalla se, että alunperin syksyn intensiivikurssille ei ollut lupa mennä, ellei ollut paikalle tekemässä tasokoetta. Enkä minä ollut, vaan Suomessa töissä. Kävin erikseen kysymässä samaiselta opettajalta, onko mitään tehtävissä, ja hän antoi minun osallistua.

Ja arpouduin mittelstufe II -ryhmään, josta nousin luontaisen urakierron myötä mittelstufe III:een intensiivivaiheen päätteeksi. Mutta kävin kysymässä samaiselta opettajalta, saisinko sittenkin tulla oberstufeen. Ja sainhan minä.

Opettajat sukupuoleen katsomatta ovat liki aina pitäneet minusta [Ala-asteen toisen luokan opettaja oleellisimpana poikkeuksena. Myöskään pääassareita ei tässä ilmeisistä syistä lasketa opettajiksi]. Tässä on takuulla jotain geneettistä. Vasta nyt ymmärsin, että minun tulisi hyödyntää tämä ominaisuuteeni hankkiutumalla tekemisiin opettajaopiskelijoiden kanssa [sukupuoleen katsoen, ei sillä].

***

Ehhehee, olipa nokkela aasinsilta Jari Sillanpää -aiheeseen. Juha Mieto kirosi, että perkele, kun hänelle ei kerrottu. Minä luulin toissatekstiä kirjoittaessani, että hän nimenomaan halusi profiloitua tällä tapaa, mutta ilmeisesti hän ei sitten tosiaan aavistanut mitään.

Ymmärtääkseni Embuske siis kysyi Jarilta suorassa lähetyksessä [tajuuttekste, jätkät, niinku straight] ja tämä vastasi kuin mies [tajuuttekste, jätkät? jätkät?].

Mietin vain, että mistä asti tämä oli mietitty. Jari oli kuitenkin seikkaillut Iltalehden lööpeissä jo päiväkaupalla ennen tuota. Oliko diilinä, että Jari saa neljä päivää kannesta, jos viidentenä tulee ulos. Ja tämän jälkeen kaupan päälle kolme seuravaa [menossa ensimmäinen ja counting].

Eipä siinä, voimia nyt vain kaikkia mauttomia vitsinvääntäjiä vastaan. Maailma on paha poikkeaville. Minusta Kaduilla tuulee -kappaleessa on yhä jotain tenhoavaa, vaikka sanat paikoin kovin kornit ovatkin.

0 on viitsinyt kommentoida:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds