Diagnoosi äng-äänteestä

Kun nyt tuli puheeksi. Tässä vanha äng-äänne-puheeni pohjalta kirjoittamani teksti. Se on niiltä muinaisilta ajoilta, jolloin vielä jaksoin pysytellä aiheessa jopa kokonaisen tekstin ajan. Siinä on jokusia epätarkkuuksia ja puutteita, jos sattuu olemaan tietoinen asioista, joita J. Korpela omassa äng-tekstissään kertoo, mutta minä törmäsin Korpelan artikkeliin vasta jälkeenpäin.

***
Diagnoosi äng-äänteestä [14.4.2003]

Suomen kielessä on yksi selkeä sääntö: se kirjoitetaan samoin kuin lausutaan. Säännössä on yksi selkeä poikkeus: äng-äänne (on toki muitakin...). Helsinki-sanassa esiintyvä nk-äänne on nimeltään yksinkertainen äng-äänne, Helsingissä-sanassa esiintyvä ng-äänne puolestaan kaksinkertainen. Noin äiti minulle opetti, ja kaikille opetettiin viimeistään ensimmäisellä luokalla.

Mutta voi. Yritin kerran pienenä ala-astelaisena kirjoittaa sanaa magneetti enkä ollut onnistua. Mangneetti olisin halunnut kirjoittaa äänneasun mukaisesti, mutta opettaja naurahti ja sanoi, etten nyt aivan taida ymmärtää.

En ymmärrä vieläkään. Gn on eri asia kuin ng, gn ei ole äng-äänne, vaikka ruotsalaiset eivät viitsi sen tarkempaa lukua kirjaimiensa järjestykselle tehdä. Niitä peruja magneetti-sanan äännös luultavasti on. Eivät sanasokeat suomalaiset ole osanneet noudattaa omia sääntöjään, ja tokihan Kielitoimistokin nykyään käskee sanan äng-äänteellä lausua.

Muita vastaavia äkkiä mieleen tulevia sanoja ovat kognitio ja signaali sekä puun liima-aine ligniini, jotka myös neuvotaan väen vängällä sanomaan ängällä. Liekö lääkäreillä psykologeja ja puunjalostajia enemmän sananvaltaa, vai miksi heidän diagnoosi-sanansa mahdetaan sanoa geellä? Samoin keksimällä keksityt esimerkkisanat gneissi ja gnuu sekä puhekielestä tuttu ignoroida-verbi.

Suomen kielen periaatteisiin kuuluu, että kullakin äänteellä on oma kirjoitusasunsa. Miksei siis myös ängälle voitaisi lanseerata oma symbolia? J. Korpela on ehdottanut n-kirjainta, jonka päällä on tilde-merkki (ñ) – hieman espanjan tapaan siis. Selkeää ja toimivaa: tilde toimii niilläkin näppäinjärjestyksillä, joilla äät tökkivät. Jos merkki tuottaa vaikeuksia, voitaisiin vanhakantainen kirjoitustapa sallia samaan tapaan kuin sh š:n korvikkeena.

On aivan turhaa luoda sääntöjä, joista ei pidetä kiinni. Niin kauan, kuin kieliopissa ei ole mainintaa gn-yhdistelmän ängennästä, niin kauan, kuin poikkeuksellisten sanojen oikeikirjoitusohjetta ei muuteta vastaamaan ääntämissääntöjä – niin kauan minä sanon magneettini geellä!

1 on viitsinyt kommentoida:

Mulla on ollut aina erityisvaikeuksia signaali-sanan kanssa. Työn puolesta siihen törmää usein, varsinkin kirjoitettuna. Jotenkin se sujuu englanniksi hieman paremmin. Meniköhän toi edes oikein...

(laitanpa lasiin hieman angnostuu... miten helv...ei prk!!!)

11/30/2005 05:36:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds