600 kilometriä Ouluun

Ajattelin aloittaa pienellä ylemmyydentuntoisella mediakritiikillä. Helsingin Sanomain etusivulla oli tänä aamuna linkki peliin, jossa tunnistetaan julkkisten valokuvia. Kuinka alas voi maailma vajota.




Oli sitten ihan pakko kokeilla.


Tuo kävi kauhean vaikeaksi tuossa vaiheessa. Aikaa oli vähemmän, vaihtoehtoja enemmän ja poistettavat palikat pienempiä. Mutta minä olen kernaasti silminnäkijä.

Näköjään nyt illalla tuo linkki oli poistettu. Tilalla oli HS:n MM05-sivujen mainos.

Vastaavasti myöhästyi irvailuni Ilta-Sanomille. Vielä aiemmin tänään siellä uskoakseni luki Discovery-uutisen yhteydessä, että lähtötohinossa tapahtunut eristelevyn kappaleen irtoaminen oli NASAn kannalta ennennäkemätön takaisku. Minä voisin helposti nimetä muutaman pahemmankin.

Hesarin sivuilla eksyin selaamaan Peak Oil -aiheista keskustelua. Innostuin tapani mukaan tutkimaan aihetta käsitteleviä linkkejä enemmänkin. Hupaisa oli juttu, jossa joku suomalainen kertoi jenkkifoorumilla kirjoittaneensa aiheesta edustajalleen Jyrki Kasville ja kysyneensä, kuinka Suomi on varautunut öljyn loppumiseen ja mitä Kasvi aikoo asian eteen tehdä.

Kasvin avustaja oli kuulemma soittanut kysyjälle takaisin. Mitään kovin rakentavaa hän ei ollut osannut sanoa. Olipa arvellut, että kasvihuoneilmiön sulatettua napa-alueita sieltä voidaan kenties löytää uusia öljyesiintymiä. Lohdullista.

Näemmä asialle on omistautunut jo yksi suomenkielinen blogikin. Myös tämä tuore Voima-lehden artikkeli vaikutti varsin kiihkottomalta ja asialliselta. [öö, mistä lähtien Pää auki on ollut kiihkottomuuden ja asiallisuuden kannalla?]

Erityisen kiinnostava oli myös teoria, jonka mukaan öljy ei ole fossiilinen polttoaine ensinkään, vaan syntynyt mystisesti magmasta. Teoria lähtee ajatuksesta, että öljyä on löydetty syvemmältä kuin fossiileja ja vettä kevyempänä öljyn tulisi liikkua maanpintaa kohti.

Matkalla sattui vastaan vielä hupaisa sarja Diebold-yhtiötä parodisoivia julisteita. Firma kaiketi hoitaa sähköistä ääntenlaskua Yhdysvalloissa.

godbless



Tietenkin kaikki palautuu aina samaan, ja muutaman tunnin seikkailun jälkeen huomasin lukevani 911-jengin uusimpia, Lontoon tapahtumien kirvoittamia, pohdintoja.

***

Mitvit avautui YTV:n Matkakortti-järjestelmän lukulaitteista. Minä kirjoitin samasta aiheesta hieman laajemmin ja tylsemmin viime syksynä.

Tässä päivänä eräänä myöhästyin jälleen bussista, mutta olin onnekseni Kampin hulppeassa terminaalissa, joka on luotu viihtymistä varten. Viihdytin itseäni ensimmäiset viisi minuuttia kysymällä jokaiselta vastaantulijalta, oliko tämä kenties Sellisti, hänen kun tiedetään käyneen Kampissa, mutta hauskuus loppui, kun joku kontabassoa mukanaan raahannut luuli, että yritin kuittailla.

Kontrabassoa mukavaan raahaavat ovat pääsääntöisesti isoja miehiä, joten otin jalat alleni ja suuntasin HKL:n infopäätteelle.

Päätteissa on tietokoneen näyttö ja metallinen, sittenkin tuntumaltaan yllättävän miellyttävä, näppäimistö sekä kiilalause. Kursoria liikutellaan ohjauspallolla.

Ruudulla ollut näky oli vähintäänkin sekava. Siinä oli epämääräistä informaatiota HKL:stä pienellä tekstillä. På svenska ja English, siinä luki myös.

Kohta huomasin, että niin luki ruudun alalaidassakin, English oli vain saanut eteensä trendikkään in-sanan. Sivun alalaidassa oli myös tekstilinkit ylöspäin ja alaspäin sekä seuraava ja edellinen sivu. Nämä eivät tehneet mitään.

Kovin kaaoottista, mietin. Huomasin English-sanan lähistöllä palautelinkin, jota klikkaamalla aukesi tyypillinen nettilomake. Siristin terveillä silmilläni selvää ensimmäisestä ponnasdusvalikosta, joka kysyi, mitä palautteeni koskee. Kummastelin, etten ollut löytää sopivaa vaihtoehtoa, vaan valitsin lopulta alistuneena muuta asiaa. Luulisi nyt, että laitteelle annettava palaute liittyy yleensä itse laitteeseen.

Ihmettelin sitäkin, miksi jouduin syöttämään kellonajan ja päiväyksen itse käsin, vaikka laite sivupalkissaan ilmoitti ilkikurisesti olevansa tietoinen kummastakin.

Skippailin turhia luukkuja ja pääsin viimein vapaan palautteen kenttään. Vuodatin vapaata palautetta sieluni syövereistä. Käytin kaiken nuoruuden virheitä maailmassa näkevän intoni ja informoin heitä jokaikisestä laitteen epäkohdasta. Myös siitä, että yhdysmerkki [-] sijaitsi jostain kumman syystä normaalin sijaintinsa sijaan å-kirjaimen vieressä.

Ja tuossa vaiheessa sivu sulkeutui, palvelu palasi takaisin sotkuiselle etusivulle. Minua huvitti. Tästähän voisi kirjoittaa blogiin, riemuitsin.

Vasta klikattuani näytön reunan palkista itseni Reittioppaaseen, ymmärsin, että kyseessä oli ainoastaan Internet-selain, joka oli ympyröity sekavilla linkkipalkeilla. Huomasin, että joillain sivuilla nuo alapalkin ylös- ja alas-linkit todella toimivat. En sittenkään ymmärtänyt, miksei niitä ollut disabloitu silloin, kun ne eivät olleeet käytössä.

Samalla ymmärsin, miksi alkutilanteessa kieltä oli päässyt säätämään useammasta paikasta. Alapalkin kielivalinnat vaikuttivat tietenkin vain itse palkkiin. Nettisivun kieli valitaan erikseen. Samoin täyttämäni palautelomake oli ollut osa HKL:n sivua. Siksi siellä kysyttiin arveluttavia kysymyksiä raitiovaunuista.

Tutkin Reittioppaan tallennettuja osoitteita. Muutama espoolainen oli tallentanut listaan kotiosoitteensa. Kirjoitin ne muistiin. Tavoitteenani on jonain päivänä osata ulkoa jokainen espoolainen osoite. Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että kohde flygplats oli tallennettu listalle viisi kertaa. Todellakin ruotsiksi.

Tämän kauemmaksi en ehtinyt ennen kuin joku hyypiö tuli koputtamaan olalle. Mä oon Sellisti, hän sanoi, vaikka minäkin musiikista mitään ymmärtämätön saatoin nähdä hänen kantaneen mukanaan korkeintaan viulukoteloa.

4 on viitsinyt kommentoida:

Vai on matkakortin ja opasautomaatin käyttö hankalaa. Tällä iällä noi nettipelit vasta hankalia onkin. Otetaan esimerkiksi tämä tunnistamispeli. Vasta viidennellä yrittämällä minulle selvisi, missä vaiheessa minnekin oli klikattava, että peli ylipäätään jatkui.

Ensimmäisestä kuvasta sattumalta onnistuin aina saamaan valintanäppylät näkyville. Seuraavan kuvan kohdalla peli päättyi siihen, että toosa väitti minun nukahtaneen (kun en ajoissa onnistunut arpomaan edes nappuloita näkösälle tai onnistuttuani vihdoin löytämään nappulat, juutuin liian pitkäksi ajaksi aikaansaannostani ihailemaan ja unohdin klikata valintaa ) tai sitten se kertoi, että olen mennyt lopettamaan pelin kesken kaiken (kun lopetus oli ainoa nappula, joka oli helposti löydettävissä).

Vähänks tunsin itseni idiootiksi, tunnistuspelin harjoittelussa tuhratessani. Mutta mitäpä ei ihminen tekisi, ettei joutuisi siivoamaan!

8/01/2005 08:02:00 ap.  

Noita feikki-Sellistejä on nykyään liikkeellä aika paljon keräämässä mainetta ja "hunajaa" (wink wink, bling bling) ;-) minun nimelläni. Toisaalta, minäkin esiinnyn kaikkialla Sedis Blogina, ettekä te tajua ollenkaan, miten hyvin minulla menee.

8/01/2005 09:24:00 ip.  

Minä esiinnyn kaikkialla Visa Kopuna.

Ja tehän tiedätte, kuinka huonosti minulla menee...

[minä kun aina luulin, että naiset olisivat hulluina ukkomiehiin]

8/02/2005 09:16:00 ap.  

Sellististä on tullutkin SBD eli Sodeis Blog Doppelgänger?

Tämä oli erittäin hieno ja kiinnostava uutinen. Nyt jokainen MM-kisaturvatarkkailija kantaa mukanaan Sellistin kuvaa! Hänelle on varattu nimikkokäsiraudat ja jokainen japanilainen turisti pyytää häntä valokuvaan itsensä kanssa. Sellististä tulee Pjong Jang Timesin etusivun tähti!

8/02/2005 11:29:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds