Artefaktoja tiskiin

Vielä yksi ilmainen vinkki: pikakassalle ei kannata sijoittaa liian upeaa myyjää. Tämä kun rajoittaa asiakkaan ostohalukkuuden viiteen artefaktaan. Hain sitten loput tavarat naapurikaupasta.

[kuka kertoisi minulle artefaktin ja -faktan eron? onko jäljempi vain kertaluokkaa snobbailevampi uudistermi vai taasko tässä on kyse jostain yksikkö/monikko-sotkusta. tietosanakirjani tuntee vain artefaktin]

Tyhjensin tänään kovalevyn ja asensin Tiikerin uusiksi. Suosittelen. Olo on raikas kuin vatsahuuhtelun jäljiltä.

Vaikkaa jo tämänkin tekstin [ja tähän käyttämäni viiden tunnin] aikana huomaa, että nopsasti sinne kertyy kaikkea röhnää.

Asensin myös yhden kappaleen Win XP:tä. Kone sai samassa ajassa formatoitua kovalevynsä, kun Macci imi sisäänsä Tiikerin. Olisi siinä ollut jokin pika-alustuskin, mutta missään ei kerrottu, mitä se tarkoittaa, joten piruuttani laitoin fiitsun boikottiin.

Ylipäänsä hirvittävän hauska tuo Windowsin asennusprosessi. Röpötekstisessä ympäristössä haahuillen sankarimme painaa oikeassa järjestyksessä RETURN, F8, P, S, L, RETURN, F1 ja niin edespäin. Haluavat ilmeisesti varmistaa, ettei kukaan vahingossa erehtyisi asentamaan XP:tä. Mitäs lähit.

***

Minulla riittää kommentoitavaa noista asioista vielä kokonaiseen viestiin [älkää valittako, Sellistikin kirjoitti taannoin tekstin Windowsista.] Nyt päivän kuumimpaan aiheeseen eli Kampin keskukseen.

Olen jälleen miettinyt viime päivät nykymaailman lyhytjänteisyyttä. Jutut ovat wanhoja nopeasti, mutta eivät kauaa. Pian ne muuttuvat klassikoiksi. Telkkarista ihkutetaan salkkariuusintoja ja fiilistellään, kuinka Saku oli niin söde silloin aikoinaan. Ja Kamppia, kuten mainittua [sic], mainostetaan kierrätetyillä, osin jopa käytössä olevilla sloganeilla.

Aloin ihmetellä, onko moinen tosiaan sallittua. Kai nyt noitakin jotkin tekijänoikeudet sitoisivat. Keksin jopa olettaa, että mainoksiin olisi lainattu lausahduksia ainoastaan PHS:n omista tekeleistä, mutta viimeistään Kamppi Just Do It upotti tämän teorian.

Ellei sitten Nike olisi TBWA\:n [kengättömiä suutarinlapsia, sanoisin vaikka kuinka olisi remontti menossa] asiakas. Ilmeisesti ei. Kai ne ovat vain tylysti ripanneet.

Vähän niin kuin sekin yksi rippi-pappi, joka ei koskaan keksinyt mitään omaa juttua, vaan aina nyysi settinsä jostain Raamatusta.

***

Minun sokea tuttavani kävi tutustumassa esteettömyydellään elämöivään Kamppiin jo noin viikko sitten. Homokaverithan ovat auttamattoman passé, nykyään jokaisen trendikkään city-ihmisen on tunnettava joku vajaanäköinen.

Hän kertoi, että lattiaan kiinnitetyt kulkua ohjaavat metallinpalaset, joita voi tunnustella kepillä tai kengänkärjellä, ovat varsin heikosti kiinni. Lisättiin kai speksiin sen verran myöhään, ettei niitä saatu paikoilleen kunnolla, vaan jouduttiin tyytymään liimaan [minäkin tyydyn liimaan aina paremman puutteessa]. Kuulemma jo ennen avajaisia monta prosenttia opastimista oli irronnut. Hänelläkin oli näyttää yksi varmemmaksi vakuudeksi.

Muuten kiitteli kyllä. Toisin kuin esimerkiksi IC-junien sokeainkirjoituksella tekstattuja paikkanumeroita, joita kutsui kerran taivaspaikkojen kalasteluksi. Ovat kuulemma niin hankalasti jemmassa penkkien lomassa, ettei niitä sieltä ikinä keksi etsiä, ellei näe, mitä hakee.

Minäkin ajattelin lapsena, että näköaistista viimeisenä luopuisin, mutta kai tuossakin puolensa. Kertoi, että kaverit tapasivat joskus piruilla uimarannalla, ettei äijä tiedä, mistä jää paitsi. Hän vastasi, että voi sentään aina pyytää lupaa tunnustella hieman. Esteettömyys on nykyään kaikkien huulilla. Ja muissa paikoissa.

***

Minä istuin tänään pari minuuttia vailla viisi metrossa Steissin kohdalla [haluaisin jostain syystä kirjoittaa sen Stace] ja lueskelin kaimastaan, että tasalta alkaisi opastettu esittelykierros Kampin terminaalissa. Mietin, että tämä oli varmaan message ja sopisi perimainiosti kansalaisjuoruilijan imagooni.

Minä tietenkin tivaamaan kierrosta pitäneiltä arkkitehdeiltä, että onko totta, että nuo askelmerkit irtoilevat. Myönsi, että ovat kiinni silkalla liimalla ja tyytyi toteamaan, että eipä kokeilla käytännössä, kuinka irtoavat. [Lähdetäänkös, jätkät, vähän irrottelemaan joku päivä.]

Kertoivat, kuinka odotushallin olisi määrä assosioitua lentokentän terminaaliin ja tuoda bussimatkailuunkin häivähdys luksusta. Vierailijalauma koostui etupäässä typeriä kysyneistä mummeleista.

Kuinka voidaan olla varmoja, ettei busseihin tungeta
? No ei kai millään.
Uskaltaako täällä muka liikkua? Ties vaikka raiskattaisiin!
No ei kai millään.

Minun porukoissani kukaan ei koskaan tapaa kysyä yhtään mitään [ja siksi tunnen itseni niin kovin pelleksi]. Tiedä sitten, kumpi on pahempi. Kymmenen vartijaa kuulemma koko tilassa yhteensä ja jatkuvasti. Esittelijät sanoivat sen mieltäen määrän suureksi, jopa huvittavan liioitelluksi. Kuulijat sen sijaan menivät lähes panikkiin. Ihanko vain kymmenen? Ja näin iso alue!

Tosin tuossa vaiheessa olimme bussien paikoitusalueella, jonne ei tavallisesti ole pääsyä [minusta vain on niin hienoa oleilla suljetuilla alueilla. niin kuin vaikka täällä suljetulla osastolla.] Olisi siellä totta vie lääniä potkia mummoja, jos niitä vain siellä sattuisi liikkumaan.

parkkihalli"

[koetin sitten toista ilmaista kuvahostia. no adult content, siellä sanottiin. lipsahti yksi kuvaan, toivottavasti eivät poista.]

[hieman arveluttavasti kyllä minusta vihjaavat, millaista sisältöä palvelulleen haluavat]

Sinänsä kiinnostavasti taksiasemaa ei maan alle ole toteutettu, vaikka kysyntää saattaisi kuvitella kaukolinjojen terminaalin luona olevan. Ilmeisesti pelastuslaitos ei halunnut liikaa liikennettä tiloihin. Surullisenkuuluisaahan on sekin, ettei maan alla saa liikennöidä tyypillisesti kuin diesel-autoilla. Se niistä maakaasubusseista.

Kävimme kääntymässä rahtipuolen lajittelukeskuksessa. Päheän näköinen liukuhihna ja kuulemma alansa huippua. Bussien rahti on aiemmin kipattu jonnekin Leppäsuolle tai muuhun sen tapaiseen paikkaan. Nyt on kapasiteettia hoitaa sekin keskustassa.

lajittelukeskus



Espoon bussien laitureilla hehkuttivat vielä lisää terminaalien lasiovia. Suuri mullistus vaikutti olevan se, että nyt tekniikka kertoo ihmiselle, ettei enää ole syytä yrittää. Kun oven päällä on punainen ruksi, nappia on turha hakata. Siinä ei auta säälivä katse ja etuoven hakkuu niin kuin joskus harvoin on perinteisesti saattanut tapahtua.

Siis jos on hyvännäköinen nainen. Ja minihame.

Paitsi, etteivät esittelijät puhuneet ihmisistä, vaan käyttäjistä. Minun ei kannata kirjoittaa käytettävyydestä yhtään mitään, sillä olen näemmä lajissa luvattoman huono ja lahjaton. Hajoisitte, oikeasti.

Anteeksi, en minä teille puhunut.

Jos nyt opittavuutta mietittäisiin silti, niin voitasiin huomata, että laiturinumerot eivät ole enää samat kuin vanhalla avoasemalla ja viime vuosina ympäri kamppia hajasijoitetuilla pysäkeillä. Kysäisin erikseen. Kerrottiin, että uusi numerointi alkaa Rautatientorilta ja jatkuu Elielinaukion kautta Kamppiin, jonka ensimmäinen laituri on numeroltaan 40. Onhan tuo ihan johdonmukaista sentään.

Yläkerrassa oli K-kauppa [mitä mahtaa tapahtua Kampin vanhalle K-kaupalle?], joka myi kaikkea kymmenen prosentin alennuksella avajaisten kunniaksi. Kaikkea paitsi alkoholia, tupakkaa ja äidinmaidonkorviketta. Liittyykö asiaan oikeasti jokin laki, ettei tuotakaan saa myydä alennuksella. Minä en tiedä, kun olen ollut jo pari vuotta kuivilla.

[muokkaus, Sellisti otti näemmä kuvankin tuosta samaisesta lapusta]

[niin, minäkin nauroin sitä kuulutusta. mutta minä en ollut se mies.]

***

Loppukevennys ei ole kauhean hauska. Tuorein Hymy-lehti etsii hymytyttöä.


hymytytto

Vieressä on tuo irvokas, kaikki lööpit kiertänyt kuva hymyilevästä ja sittemmin ojaan hukutetusta Eveliina Lappalaisesta. Taaskaan ei ole jätkillä ihan konteksti hallussa.

Kommentoidaan vielä nuo muutkin pois. Hmm.. mies ja nainen, what gives. Minä olisin ollut yllättyneempi, jos Rosan ja Simon salaisuus olisi ollut vaikka hauva.

Kohumissi Saija Ketolan rohkeat alastonkuvat [500 Google-hittiä, olkaa hyvät] herättävät jälleen epäilykseni. Voisiko olla, että lehtien toimittajat ihan oikeasti eivät olisi koskaan kuulleet [minä-wannabe olen kuullut], että Internetissä on kuvia sellaisista ihmisistä, jotka ovat tosiaan täysin alastonna? [alas, donna, komensi mies, äh, jotain].

Niin, jälleen palataan ajatukseen vaatteiden vähyyden ja tunnettuuden tulon tuottamasta kohukertoimesta. Jälleen palataan Tarja Haloseen. Jälleen huomataan, että tähän on hyvä lopettaa.

2 on viitsinyt kommentoida:

ARTEFAKTA - sarja on tarkoitettu julkaisufoorumiksi käsityön, taiteen ja muotoilun alueilla. Siinä julkaistavat teokset nojaavat tutkimukseen, taiteelliseen tuottamisen tai korkeatasoiseen ammatilliseen osaamiseen. Sarjan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus perehtyä tutkijoiden ja asiantuntijoiden viimeisimpiin tuloksiin sekä antaa virikkeitä alan ammattilaisille tai syvällisempää näkemystä kaipaaville harrastajille.

Tai sitten olet opiskellut tsekkiä.

6/03/2005 12:30:00 ap.  

Verkko-Webster:
Artifact:
1. A man-made object taken as a whole.

uiah.fi
Artefakti artifact, artefact (lat. artificium):
Tuote, ihmisen tekemä teos.

Tietojätti:
Artefakti
(lat.) keinotekoinen, ihmiskäsin muovailtu arkeologinen esine.

En aivan välttämättä käyttäisi ruispaloista ja litran maidosta nimitystä artefakti.

Minkä kielen sanakirjassa elintarvikkeesta voi hyvin mielin käyttää ko. nimitystä?

6/04/2005 02:05:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds