W-lannoitusta


Suomen ykkösnarsistin uusi levy

jossain luki. Paitsi että luin väärin; oikeasti he tituleerasivat Vilkkumaata ykkösnaisartistiksi.


Helsingin Sanomat kirjoitteli [€] tänään laajasti julkisista langattomista nettiyhteyksistä ja etenkin niiden puutteesta Helsingissä. Siinä missä Wired-lehti vielä vuonna 2000 saapui erikseen ihmettelemään suomalaista edistynyttä viestintäkulttuuria tekstareineen kaikkineen, nykyään ollaan enää heikkoa itä-eurooppalaista keskitasoa.

Kenties osin Nokian imussa täällä keskityttiin kännyköihin 3g-lupauksineen ja muu maailma ajoi ohi. Esimerkiksi Tallinnan mainitaan olevan wlan-kahvilatiheydessään maailman huippua. Wlanin kerrotaan olevan 3g:tä parempi ratkaisu, sillä tukiaseman saa sadalla eurolla, eikä sellaisen asentaminen vaadi miljardien eurojen toimilupaa. Sinänsä hirvittävän hauskaa verrata yksittäisen tukiaseman ja saksalaisen toimiluvan hintoja, Suomessahan luvat eivät mitään maksaneet.

Jutussa kerrotaan, kuinka avoimet nettiyhteydet luovat omanlaistaan kulttuuria. Esimerkkinä mainitaan San Francisco, joissa kiinteä wlan-maksu on tavallistenkin ihmisten ulottuvissa ja käyttöaste sen mukainen. Mieleen juontuu, kuinka meillä julkisissa tiloissa maksullisia wlan-verkkoja myyvät DNA ja Sonera ovat molemmat todenneet, ettei tavallisilla ihmisillä ole kiinnostusta moiselle palvelulle – ja tämä näkyy hinnoittelussa.

Kerrankin olin Ison omenan kirjastossa ja huomasin ilokseni, että tilasta löytyi langaton verkko. Tämäpä fiksua, riemastuin. Yhteys kun on joka tapauksessa hankittu, wlanin toteuttaminen ei maksa kirjastollekaan tuota mainittua sataa euroa enempää ja mahdolllisuudet käyttää tilaa työntekoon ja opiskeluun paranevat dramaattisesti. Tietenkin kyseessä oli DNA:n maksullinen palvelu ja se siitä.

Varmaan olen tämän kirjoittanutkin, mutta mainitsenpa uudestaan, kuinka Elisan edustaja viime syksynä sanoi, että 3g:stä on turha odottaa järkevän hintaista vielä pitkään aikaan eikä laajoissa wlan-verkoissa ole mitään järkeä [no, tuskin ainakaan heidän kannaltaan, kun eivät moisia myy]. Vantaan verkkoa vähätteli erityisesti, Lahden ja Oulun projekteista ei tuolloin vielä ollut uutisoitukaan.

No, kuinka me sitten pääsemme nettiin, ihmettelin.
Kyllä te vielä pääsette sellaiseen duuniin, että työnantaja maksaa, hän arveli.

Sitä odotellessa blogaillaan himasta.

[eipä Tero Lehtokaan tilanteeseen kauhean tyytyväiseltä vaikuta, vaikka hänen työnantajansa saattaa netin käytön maksaakin. ]

***

Minusta tuntuu taas, että olin kuin vahingossa aivan rajattoman trendikäs. Kun Sunnuntai-sivujen kahdessa jutussa kirjoitetaan Berliinin-matkailusta. Ensin kesämökkiartikkelissa, sitten tekstissä, jossa kerrotaan suomalaiskoululuokan Saksan-matkasta.

Tai Pohjoismaiden uusi suurlähetystö ja Suomen Berliinin-suurlähettiläs René Nyberg, jota matkalaiset poikkeuksellisesti pääsevät tapaamaan.

Ilmeisesti he sanovat sitten noin kaikille ryhmille. Meillekin kerrottiin, että lähetystöön ei yleensä vieraita lasketa. Heillä kun on niin kiire.

4 on viitsinyt kommentoida:

Tuli mieleen, että W-lannistumista olisi ollut paljon parempi otsikko.

5/29/2005 03:32:00 ip.  

Sitä odotellessa blogaillaan himasta.

Vai bloggaillaan?

5/29/2005 05:11:00 ip.  

Blogaillaan, ks. linjavetoni tammikuulta.

5/29/2005 05:19:00 ip.  

Jotain yritystä Turussa:
http://open.sparknet.fi ja
www.sparknet.fi

8/13/2005 07:30:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds