Poliittista nimittelyä

Taas minä sorruin. Mutta ei sitä sentään joka päivä tule istuneeksi kahdeksan opintoviikon edestä tenteissä. Se on aika paljon meidän koulussamme. Tai ainakin minusta. Jos joka päivä suorittaisi kahdeksan opintoviikkoa, se tekisi jonkusen tuhatta vuodessa. Saisi viimein blogata hyvällä omalla tunnolla ja valmistuisikin ajoissa.

Minä luin tänään Satasesta, että Tuomioja haluaisi kokeilla tanskan mallia työttömyyteen [alan lihavoida nimiä, niin näytän pätevältä].


Tanskassa on helppo sekä palkata että irtisanoa työntekijöitä. Nuorisotyöttömyyttä on torjuttu mm. alentamalla työttömyyspäivärahaa ja kannustamalla aktiiviseen työnhakuun.


Kummastelin hetken, tuohan kuulostaa melkein järkevältä. Lehden etusivulle asti selvittyäni sain lukea myös, että Vanhanen paljastui hevimieheksi ja ymmärsin, että tässä on kyseessä jälleen jokin suuremman luokan puhallus.

Koska blogissani on viimeaikoina vierailtu eriyisen kiihkeästi Finnish Parliamentista niin kuin isänmaallisesti singeeraavat käyntinsä [luultavasti vain Tanja Karpela googlasi nimeään], minunkin täytyy ilmeisesti ruveta poliittiseksi.

Sanonpa teille, että Eero Heinäluoma ärsyttää minua kovasti. Luin taas jostain lehdestä jonkin haastattelun, jossa hän jälleen korosti, ettei aio ottaa kantaa mihinkään, sillä on ennakkosuosikki. Voiko missään muussa puolueessa olla väkeä, joka toivoo puheenjohtajaltaan moista käytöstä. Kaiken maailman SAKin hivutusta [ihan vain sakinhuvituksen hengessä laitoin]. Ei ihme, että jopa Tuomioja rupeaa ehdottamaan liberaalimpia työmarkkinoita.

Ei, on se ihme, edelleen.

Mahtoiko se olla Apu-lehti. Siinä oli niin hauska mainos.

APU lukutaitoisille.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että eipä tosiaan paljoa vaadita, jos lukutaito riittää. Vai onko tässä kyse samasta ilmiöstä kuin apukoulussa. Lehti on siis tarkoitettu sellaisille, joille lukeminenkin tuottaa vaikeuksia tai jotka lukevat vain auttavasti. Mediablogissa varmaan osattaisiin vastata.

Minä paraskin puhuja. Ei minussa ollut miestä lukemaan läpi edes Matti Vanhasen kolumnia. Oikeasti minusta ei ollut lukemaan edes kahta ensimmäistä lausetta. Olen kauhean kriittinen nykyään. Ongelmana on, että seuraamani kirjoittajat vain ovat niin kovin lahjakkaita. Katsokaa nyt vaikka tuota Sellistin tämänpäiväistä. Eikö ole aika etevä.

Sittenkin mietin, että Väkisintulo sentään teki viisaasti, kun säilytti Vt-nimikirjaimet tappaessaan Vajaatoimittajan. Kyllä Karu sellikin olisi kannattanut vain nimetä Karu velliksi.

JCP vinkkasi Sampo Pankin mainoksesta ja onhan se aika pöhlö. Siinä annetaan ymmärtää, että pikkulapselle ei kannattaisi ostaa lahjaksi vinyyliformaattista hevirokkilevyä. Sen sijaan tulisi tietenkin tallettaa varat rahastoon. Ellei juuri tuossa ole mainoksen idea ja se pyri olemaan salakavalasti postmodernin [noniin, on se sana viimein mainittu täälläkin, kauan se kestikin] ironinen, niin en ymmärrä. Paljonko lasta muka ilahduttaa tieto rahastossa killuvista varoista. Sen älppärin voisi sentään realisoida heti. Katsoa vaikka, paljonko sitä voi taivuttaa, ennen kuin se hajoaa.

Minä en ole koskaan kokeillut. Poksahtaako vinyylilevy vai taipuuko se kuten cd [tai kasetti]? Minun intuitioni sanoo, että Skrubun pni tietää vastauksen.

***

JCP puki eilen sanoiksi sen, mitä itsekin olen öisinä tunteina miettinyt: kuka kehittäisi sellaisen kynsileikkurin, jota ei tekisi mieli tunkea suuhun [get (over) it, PA – Sellisti], se kun on oikeastaan kovin groussia.

Kynsiä kannattaa leikata yöllä, kun on niin tööt, ettei pysty enää edes blogaamaan. Ei mene hyvää vireystilaa hukkaan. Vireystila on tärkeimpiä voimavarojamme, sitä älköön haaskattako. Minua aina ärsyttää tuo passiivin imperatiivi, se tuntuu ihan yksiköltä. Jotenkin korvaani kuulostaisi oikeammalta ältäkööt.

Mitä, älkää nyt viitsikö väittää, ettei imperatiivilla ole passiivimuotoa.

Minä mietin aina aamuisin Metroa lukiessani, mitä vastaisin, jos minulta tultaisiin kysymään kysymystä katugalluppia varten. Perjantaisin kysyvät aina, mitä aiot tehdä viikonloppuna. Sanoisin varmaan leikata kynsiäni, sillä tositilanteessa olisin niin paniikissa, etten keksisi mitään parempaakaan.

7 on viitsinyt kommentoida:

Karu velli? Hmm... Olen kyllä viime päivinä leikitellyt, josko vaihtaisin blogini nimeksi Karu elli.

Remember?

Ky yn vaan?

5/16/2005 10:03:00 ip.  

K... Osasin lopettaa jo tuohon. Ette ikinä tiedä, kuinka korkealle aioin nostaa tämän kommenttilaatikon tason.

Voin paljastaa, etten kovin korkealle.

5/16/2005 10:41:00 ip.  

Ehdin käydä kärsimättömäksi, sillä pidätin henkeäni odottaessani postmodernin debyyttiä.

5/16/2005 11:17:00 ip.  

Sittenkin mietin, että Väkisintulo sentään teki viisaasti, kun säilytti Vt-nimikirjaimet tappaessaan Vajaatoimittajan.

Jos tarkkoja ollaan, ei vajaatoimittajaa ole tapettu, siellä se näkyy Piirikunnan pohjalla: vajaatoimittaja hässykkämerkki geemail.com. Sen sijaan väkisintuloa ei ole näkynyt maisemissa pitkään aikaan. Vai muistaako joku jonkun kerran pariin kuukauteen?

5/16/2005 11:22:00 ip.  

Sampon mainos on kyllä tyrmäkkä. http://www.mizura.net/sivut/sanat.html

5/17/2005 12:06:00 ap.  

Kun kerran kysytään, on pakko vastata huutoon. Lue niin oivallat vastauksen: http://www.apu.fi/reportaasi/arkisto/

5/18/2005 11:00:00 ip.  

Kappas, ilmaiset arkistot ovat Hyvä Juttu.

Enpä olekaan Apu-lehden nettisivuilla käynyt sitten vuoden 1996. Jostain syystä se oli ensimmäisiä sivuja, joilla vierailimme, kun hankimme tuolloin ensimmäisen Macin ja sen myötä netin kotiin.

5/19/2005 02:57:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds