Aivan korkeimpaan unelmaan


Joka kymmenes lapsi kasvaa paaviperheessä


Luin ilmeisesti otsikon väärin, kun sen alla oli oikein kuva uudesta paavista. Samasta Metro-lehdestä keksin yhden tosi hyvän jutun, mutten enää löydä sitä.

Lehden Uusi ura -sivulla kerrotaan parista suomalaisesta, jotka opiskelevat maineikkaassa Stanfordin yliopistossa, jossa otsikon mukaan kaikki on siistiä. Mikä villitys lehdillä on yhtäkkiä kertoa eliittikouluissa opiskelevasta huippujengistä? Vastahan City teki vastaavan artikkelin [ei, minäkään en ole vippijäsen. kenties media=blogi kertoo meille, miksi jotkut julkaisut (vrt. city ja nyt) laskuttavat uudesta aineistosta ja tarjoavat arkistot ilmaiseksi, kun taas toisilla (vrt. hs) tuoreet ovat ilmaisia, mutta arkisto maksaa. kirjoitan tästä lisää joskus yhdistettynä musiikkiteollisuuden viitekehykseen ja puitenäkymiin.] Ja mitä tarkoittaa, että jutun perässä lukee Antti Autio/STT? Tekeekö Suomen Tietotoimisto paitsi uutisia, myös valmiita artikkeleita tyyliin hanki tästä sisältöä spesiaalisivullesi.

Voisiko sieltä ostaa myös laadukasta blogischaittia.

Useinhan Metrossa ja Satasessa on likimain sanasta samaan sana juttu, mutta jommassa kummassa se on taitettu uutisen sijaan jonkin spesiaalin muotoon.

Yhtä kaikki, näyttää hyvin luultavalta, että äidin pikku poika saattaisi vallan lähteä muille maille. Kovin innoissaan on hän, paitsi tietenkin äiti.

Empiiristen havaintojeni mukaan on olemassa myös isin tyttöjä. Näen siinä jotain söpöä, ehkä minullakin on vielä joskus sellainen. En tuhlaa sentään siinä määrin materiaalia, että kertoisin legendaarista mammapoikajuttuani, mutta annan sen verran periksi, että jossain kontekstissa ja joidenkuiden käyttäminä järkyttävän ärsyttävät termit isi ja iskä saattavat vaikuttaa erehdyttävän siedettäviltä.

Teen aivan liikaa myönnytyksiä. Olen riivattu.

Minullakin, joka täällä niin kovin viattomaksi tiedetään, on paheeni [tulin muuten juuri tilaisuudesta, jossa joku sanoi, että lehteen taittamani minua esittäneen kuvan päälle olisi ollut soveliasta lisätä pyhimyshenkinen sädekehä, olisi kuulemma sopinut tyyliin]: käyn ajoittain kuuntelemassa Esa Saarisen luentoja kaikkien muiden keski-ikäisten naisten kanssa. Tänään päättyi hänen jokakeväinen ilmainen luentosarjansa, joka pidetään TKK:lla. Hänellähän on professuuri siellä, mitä jotkut pitävät huvittavana.

Siinä määrin tyylipuhdas humanisti hän on, ettei itse murehdi tekniikasta. Hänellä on erikseen apuri, joka huolehtii videoiden pyörityksestä ja valojen himmennyksestä. Ja aina saa pelätä kaverin puolesta. En tiedä, ovatko TKK:n b-salin av-laitteet käytettävyydeltään tyystin ala-arvoiset, vai eikö henkilö vain osaa, mutta videon näyttäminen muun kuin tanskankielisin tekstein ja valot sammutettuina tuntuu olevan lähes ylipääsemätön urakka.

Tänään ei mennyt yhtään paremmin, vaan DVD-soitin jumahti kesken videon. Öö, no, emme nyt pääse tässä aivan korkeimpaan unelmaan, professori kommentoi tilannetta omassa sanastossaan. Ja huomaatte, kuinka vaikeaa on ainoastaan rationaalisesti kuvitella, sitä tunne-elämystä, joka seuraavan kahden minuutin aikana olisi oletettavasti seurannut.

Loppuillan hän selosti, kuinka reaalimaailmassa nyt on tuollaisia DVD-soitininterventioita, jotka tulevat ja tuhoavat hienot ideat ja vaikeuttavat rakkauden pyrkimystä [se kun oli luennon aiheena], mutta pitää varautua ennakolta kaikkeen eikä olla turhan riippuvainen mistään. Ja mietin, että kaikki menee taas hieman liian hyvin. Että hän voisi improvisoida yhtä hyvin mistä tahansa ja liittää sen löyhästi teemaan. Ja me hölmöt kirjoittaisimme kaikki tärkeät sanat vakavissamme ylös ja tutkisimme niitä sydämissämme.

Yläasteella kerran fysiikanmaikka [toinen, josta olen ennen kertonut, tai kolmas] halusi osoittaa meille, miksi on raskaampaa tehdä vatsalihasliikkeitä alaspäin viettävällä kuin suoralla alustalla. Hän tarttui liituun ja suttasi taulullisen todistusta.

Ja tuossa näette, että on kevyempää tehdä vatsalihasliikkeitä, jos alusta on vino, hän tokaisi mottineliötä piirtäessään.

Tota, sen piti vissiin olla toisinpäin, joku rohkeni vastustaa.

Voihan pannahinen [kukaan tavallinen ihminen ei sano noin, mutta fyssanmaikat ovat harvoin kaikilta osin täysin normaaleja], hän totesi ja aloitti uudestaan. Kohta hän oli päässyt haluttuun lopputulokseen ja totesi tyytyväisenä, että kas niin. Emme me vieläkään ymmärtäneet, mutta mietin, että tuollaista suvereniteettia maailmassa tarvitaan.

Vastaavalla tavalla Saarinen kertoo kerrasta toiseen samat jutut ja näyttää samat videot eri kehyskertomuksella esiteltyinä. Joskus mietin, maksaako hän teostomaksuja filmeistään. Hänen tuntikorvauksillaan olisi kai syytä.

Tänään hän kertoi, kuinka kerran nuorena kävi keskiyönä Korsossa jonkun naisen luona. Sillä kyllähän sitä jokaisella huippujätkällä, pitää naisia olla, röh röh. Ei siinä mitään, ja niinhän se, mutta miksi hän katsoi häiritsevästi juuri minua tuon sanoessaan.

Hirveä stressi, kun pitäisi elokuviinkin ehtiä. Joululahjalippuni menevät vanhoiksi viikon päästä. Miksi kukaan sitoisi pääomaa lahjakortteihin.

Kertokaa vielä, mihin voisi kytkeä sanaparin kanssalaiset, medföljare, niin pääsemme tästä pikapuoliin nukkumaankin.

Paitsi että aktiivimuodon käyttäminen on kielletty. Tulee kirjoittaa etäännyttävässä passiivissa.

Enkä minä mene nukkumaan, vaan katsomaan Hitler-dokumenttia telkkarista, jota hiljan kiistin omistavani. Anteeksi.

Huomatkaa vielä, että Tommi kirjoitti varsin kelvon lauseen tänään: Kelvoksi nimitetty voi vaihtaa suksimerkkiään ja aloittaa uuden harrastuksen.

2 on viitsinyt kommentoida:

Sinä se sitten jaksat käydä kaikkialla.

4/21/2005 01:46:00 ap.  

Tekee.

http://www.stt.fi/ajankohtaista/index.php

4/21/2005 11:52:00 ap.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds