Sauvoilla pimeässä

Kerron muutaman kiinnostavan seikan, joita en ollut tullut ennen tienneeksi.

Silmän mukautuvan linssin osuus valon taittamisesta on vain 20%. Loput 80% hoitaa sarveiskalvo [ei linkkiä tähän hätään, olen kerrankin lukenut kirjaa].

Siirryttäessä valoisasta hämärään näön herkkyys paranee ensimmäisen 3-4 minuutin ajan. Tämän jälkeen se pysyy minuuttikaupalla ennallaan ja jatkuu jälleen 7-10 minuutin kohdalla aina 20-30 minuuttiin asti. Tämä johtuu siitä, että tappisolut adoptoituvat sauvasoluja nopeammin.

Jossain kirjassa neuvottiin pitämään silmiä kiinni sillä hetkellä, kun siirrytään hämärään. Tämän piti nopeuttaa sopeutumista, mutten kyllä oikein ymmärrä, miksi näin olisi.

Minä kehitin joskus yläasteella muistisäännön, jonka mukaan talvisin on pimeää ja silloin käytetään sauvoja. Silloin ei vielä sauvakävelty. Nykyään voidaan muistaa kätevästi, että sauvakävely on pimeää puuhaa.

This demonstration demands patience, but remember that to become a Buddhist monk you would have to sit motionless in front of the temple door for two days!

Kuka näitä kirjoja oikein kirjoittaa!


0 on viitsinyt kommentoida:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds