Moneen bussiin

Keski-ikäinen nainen kiipesi äskettäin kyytiin seutubussiin ja käveli takapenkille. Hetken kuluttua kuljettaja alkoi huudella jotain. Laitoin soittimen paussille kuullakseni, mitä.

– Sun vaihtorahas, ulkomaalaisperäinen kuljettaja viestitti.

Takapenkin nainen vaikutti hieman ärsyyntyneeltä, kiusaantuneelta saamastaan huomiosta. Koko bussi sentään tuijotti häntä kysyvänä.

– Mitä se huutaa! nainen tiuskaisi ärtyneenä.

– Kyllä ostin joo seutulipun, kun aion jatkaa vielä Helsinkiin. On se kumma, jos ei kelpaa.

– Eikun vaihtorahat, kuski yritti.

– Ai mitä, pitääkö mun vaihtaa bussia vai. Kyllä on taas ihmeen pelleilyä.

– Eikun sun vaihtorahat, joku etupään matkustaja yritti.

– Mitkä voittorahat? Pitääkö mun muka maksaa vielä jotain lisää?

Lopulta nainen kertoi jo saaneensa vaihtorahansa, näytti muutamaa kolikkoa kämmenellään. Kuski kertoi, että euro puuttui vielä. Voisi tulla hakemaan.

Nainen oli kuin ei olisi ymmärtänyt ensinkään. Matkustajat katselivat huvittuneina kummajaista, jolle ei raha kelvannut. Kuljettaja antoi olla ja lähti liikkeelle, kohta nainen jatkoi kovaan ääneen.

– Ja rahasta vielä sen verran, että kyllä mulla sentään sitä riittää. on sentään antanut puliukolle viiskymppiä ja ruusun. Mähän en tee yhden euron eteen hevonvittua.

Kuin loukkaantuneena siitä, ettei kukaan viitsinyt reagoida hän jatkoi jupinaansa.

– Joojoo, istutaan sitten niin hiljaa ja tuijotellaan ikkunoita. Ei voi vittu muuta sanoo, ku et hyvä Suomi!!

– Onneks mä sentään lähden täältä kyllä aika nopee meneen. Kannattas ehkä teidänkin vähän miettii, millä puolella ootte.

Vielä pikku kohtaus poistuessaan kolmen pysäkin jälkeen kyydistä. Tosiaan, meitä on moneen bussiin.

1 on viitsinyt kommentoida:

Olisinpa lukenut tämän Lehdestä, olisin nauranut. Nyt itken ja murisen.

12/08/2004 08:19:00 ip.  

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds