Ikilainaan

Ikilainaan eli ikkunasta ulos... kyllähän hyvä kirja pitää aina jotenkin omaksi saada. Nimimerkillä kokemusta on.


Suupalttina tunnettu vanhempi assarimme innostui neuvomaan, kuinka toimia, jos kurssikirjan hinta hirvittää. Mukavaa, että joidenkin kurssien henkilökunta on jollain tapaa inhimillistä ja erottuvaa.

Sittenkin säikähdin hänen yhtäkkiä kesken tehtävän selityksen tultua eteeni. "Äläs karkaa, kun laskari loppuu." Salissa sentään satakunta opiskelijaa. Olo oli kuin rehtorin kansliaan tuomitulla. Mitä ihmettä, eivätkä kai bloggaukseni ole loukanneet vierailtujen yritysten tietosuojakäytäntöjä. Ja mistä ihmeestä joku keksisi minua epäillä.

Lievää yliarviointia... Pyysi minua toimimaan ryhmänjohtajana yhdellä ensi maanantain yritysvierailuista, itse kun suuntaa toisaalle. Tämähän nostaa itsetuntoa kuin pääsy ykkösellä alkavien kastiin. Niukasti, mutta nihkeästi. Kiitokset uusille ja vanhoille tilaajille!

0 on viitsinyt kommentoida:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds