Kuuntelen, kuuluuko?

Harvoinpa tulee valvottua selvinpäin kahteen asti, etenkään arkena. Poikkeuksellisen kiivas irc-keskustelu piti hereillä, ja tenttiinkin leikin lukevani. Kummallinen vireystila päällä, mikä tulee tietenkin käyttää hyödyksi. Tunnen itseni termiikkejä [l. nousevia virtauksia] etsiväksi liidokiksi, joka yrittää pysyä ilmassa.

Aamuksi koululle. Olen oppinut, ettei tenttiin lukemista kannata jättää edellisiltaan. Jätin siis samaan päivään ja marssin ostamaan kurssimateriaaleja.

Valitettavasti eivät kykene laskuttamaan kortilta alle viittä euroa, enkä muistanut eilen saamani korttini numeroa, joten seinästäkään ei rahaa herunut. Kysyin, saisinko ostaa kolmisen euroa maksaneen monistenipun viidellä eurolla, mutteivät suostuneet.

Ostin sitten jonkin toisen kurssin materiaalia parilla eurolla. Nyt kun mietin, olisi pitänyt pyytää tyhjinä sivuina. Olisin voinut täyttää tulostintani niillä. Ikinä muista siihen paperia hommata.

Sain jonkinlaisen tappomentaliteetin viritettyä ja luin aineistoa lähes ahmien. Siinä kerrottiin muistin rakenteesta ja hahmolaeista. Kiinnostavasti mainittiin, kuinka ihmiset pyrkivät luonnostaan osoittamaan hypoteesejään oikeiksi, vaikka sillä tavalla saatava informaatiomäärä on vähäinen. Hypoteesi on ehkä jälleen hieman todennäköisemmin oikea, mutta mikään ei ole varmaa. Jos sen sijaan on sydäntä tuhota ideansa ja todistaa se täysin vääräksi, saatava informaatiomäärä on moninkertainen.

Aina pakit saadessaan tulee siis käydä kiittämässä saamastaan informaatiosta.

Jatkoin Elisan Future Clubille. Kertoivat kaikkea hurjan salaista, mutta oli kiinnostavaa, kuinka tämä nivoutui osittain yhteen maanantaisen Digita-ekskun kanssa. DVB-H-standardin mukaisia kannettavia digitelkkareita pilotoidaan paraikaa ja povailivat niistä tuotetta parin vuoden kuluessa.

Toinen tarkemmin esitelty juttu oli Push-to-Talk (PoC, P2T), joka tuo walkie-talkie-tyyppisen puhumismahdollisuuden kännyköihin. Tämän pitäisi osaltaan korvata tekstiviestejä, mutta minulla ei oikein riittänyt mielikuvitus näkemään hirveästi hyötyä tuosta. Enemmänkin kuvittelin, kuinka lapsena leikimme radiopuhelimilla ja ihmisille tuotti suuria vaikeuksia painaa, puhua ja kuunnella eri aikaan. Yleensä molemmat lähettivät samaan aikaan, eikä kumpikaan kuullut mitään. Eikä kumpikaan tiennyt, ettei toinen ollut kuullut. Ja sama uudestaan.

Hieman olivat nyreissään siitä, että Suomessa liittymän ja laitteen kytkykauppa on kielletty. Elisa on kai ainoa operaattori, joka on puolustanut kytkykaupan sallimista. Tuntuuhan se vaihteeksi kovin sosiaalidemokraattiselta, että pilkkihaalareiden, kumiveneiden ja melodisten kylmälaukkujen lahjoittaminen liittymän kylkiäisinä on laillista, mutta verkon uusien palveluiden käyttöä mahdollistavaa kännykkää ei saa antaa.

No, pitääpä ottaa puheeksi, kun ensi viikolla suuntaan Viestintävirastoon...

Huvittavaa, kuinka jälleen ryhmän kahden ulkomaalaisen vuoksi koko tapahtuma joudutaan pitämään huonoksi englanniksi.

En antanut sen häiritä, vaan kysyin niin paljon kuin kehtasin. Aikoinaan kuusivuotiaana tarhassa ollessani poliisit saapuivat kylään itsestään kertomaan ja pillejä soittelemaan.

Kerroin isälle illalla poliiseista ja mainitsin aina ihmetelleeni, mistä se miekkakuvio oikein tuli. Hän sanoi, että tyhmähän minä olin, kun en ollut kysynyt. Sen jälkeen en ole enää jättänyt kysymättä.

Ehdin koululle parahultaisesti tenttiin mennessä, ja taisipa mennä vaihteeksi hyvin. Mietin, että pitkästä aikaa koe oli kuin lukiossa. Tiesin periaatteessa kaiken, ja kyse oli vain siitä, paljonko jaksaisin kirjoittaa. [On humanistin elo ihanaa, oi jospa humanisti oisin ma] Kolme konseptia jaksoin sutata, ja olin aika uupunut. Epäinhimillistä joutua kirjoittamaan käsin. Yksin käsin.

Ja mietin, paljonko olen jälleen valmis uhraamaan yhden varastetun moin vuoksi. Viimeisen vastauksen keskeneräiseksi jääneen loppukappaleen verran. Fair enough.

Näitä on varmasti maailma pullollaan, mutta hymähdytti silti huomata, että tuo vastaan tullut uutinen ei ollutkaan aivan tältä vuodelta.

Torstai, 26.9.2002 14:51

Suomeen UMTS-verkkoja saadaan odottaa vielä hetki. Soneran aiemmat lupaukset kolmannen sukupolven verkon avaamisesta tänään jouduttiin perumaan. Verkon rajoitettu testikäyttö alkanee huhtikuussa. Radiolinja ilmoitti olevansa valmis avaamaan verkon kesäkuun lopulla ja Suomen 3G kertoo verkon olevan vain päätelaitteita vailla.

0 on viitsinyt kommentoida:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds