Gibberish

[ajattelin koemielessä alkaa tuottaa lyhyitä täsmätekstejä elämää tylsempien pitkien vuodatusten sijaan. minulla on velvollisuuteni, kun tilaajien määrä alkaa hätyytellä toista kymmentä]

Gibberish on sentään englantia ja näin kertaluokkaa viileämpi sana kuin siansaksa. Kuinka vain, viimeksi improillessamme harjoittelimme kommunikointia ilman järkeviä sanoja. Mitään merkitsemättömän mölötyksen tuottaminen on tottumattomalle yllättävän hankalaa. Etenkin luontevan kuuloisten sanojen luominen.

Minä ainakin huomasin väkisinkin juuttuneeni tuottamaan etuvokaalipainoitteisia sanoja ja käyttämään korostetun paljon g-kirjainta. Ilmeisesti kaikilla on luontainen kielensä, ja tuo on sitten minun. Joskus olen kyllä juoninut, että vokaaleita voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin. Luoda kieli, jossa puhuttaisiin lähes yksinomaan vokaaleilla. Sanat saattaisivat olla hieman pidempiä, mutta äänteitä olisi niin paljon helpompi tuottaa, että voitaisiin vastaavasti puhua nopeammin.

Suomessa on sentään selvästi erotellut pitkät ja lyhyet vokaalit. Muistan, kuinka isäni kerran haukkui minut tyhmäksi kirjoitettuani ruotsinkokeessa johonkin sanaan kaksi vokaalia peräkkäin. Mistä mä oisin voinut tietää, uikutin. Ruotsissa ei kirjoiteta ikinä pitkää vokaalia, isä jyräsi. En tiedä, kuinka laajan selvityksen on tehnyt, mutta ei ole tullut sittemminkään vastaan.

Kiinnostavasti useimpien muiden ryhmäläisten gibberish kuulosti enemmän tai vähemmän kiinalta. Kotiin päin kuljettavaa bussia odotellessani kuulin tuttua solkotusta ja mietin, jäikö jollekin ryhmäläiselle pahemminkin päälle. Käännyin ympäri ja näin aasialaisen puhumassa kännykkäänsä...

0 on viitsinyt kommentoida:

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Blogger Template by Blogcrowds